Foorumi
Kirjoittaja Viesti

Voi Hyvin

Voi Hyvin

Otsikko: Mielen ongelmien hoito liiaksi lääkekeskeistä!

Lähetetty: La Hel 4. 2012 - 07:48

Lainaa | Ilmoita

Mielen ongelmien hoito liiaksi lääkekeskeistä!
""" Suurelta osin elintavoista aiheutuvia kansantautejamme, kuten kohonnutta verenpainetta, aikuistyypin diabetesta, kohonneita veren rasva- ja kolesteroliarvoja sekä osteoporoosia ja myös masennusta, hoidetaan pääasiassa lääkkeillä. Lääketehtaat voivat hyvin, kansa sairastaa, syö lääkkeitä ja kärsii sivuvaikutuksista. Lääkkeet eivät kuitenkaan tehoa kansantautiemme todelliseen syyhyn eli epäterveellisiin elintapoihin. Lääketieteen isä Hippokrates sanoi jo aikanaan "ruoka olkoon lääkkeesi". Miksi nykyiset terveydenhuollon ammattilaiset ovat unohtaneet tämän ikivanhan viisauden? Vuodesta toiseen intetään, etä tavallinen ruoka riittää turvaamaan ravintoaineiden saannin. Monelle tavallinen ruoka on lisäainepitoisia eineksiä, sokerisia muroja, valkoisia jauhoja sisältäviä leivonnaisia sekä sokeririkkaita maustettuja maitotaloustuotteita. Sellainen ruoka ei riitä. Ravintoainepuutokset ajavat ahmimaan ja sekoittavat ihmisen herkän sisäeritysjärjestelmän ja aiheuttavat sitä kautta monia vakavia riippuvuuksia. Ravintoainepuutokset altistavat sairauksille, räjäyttävät terveydenhuollon kustannukset ja katkaisevat työuran ennen aikojaan."""

Mielen ongelmien hoito liiaksi lääkekeskeistä!
Nykypäivän psykiatrista sairaanhoitoa moititaan ylenmääräisestä lääkityksen käytöstä.

Aiheestakin, sillä lääkkeitä määrätään aivan liian herkästi. Lääkitystä tulisi käyttää harkitusti ja mahdollisimman pienin annoksin, ettei lääkkeillä tukahduteta tunteita, joita ihmisen tulisi käydä läpi. Lääkkeillä on myös ikäviä sivuvaikutuksia, psykiatri Ilkka Härkönen toteaa.

Lääkkeiden räjähdysmäisen lisääntymisen takana ovat Härkösen mukaan lääketehtaat.

Lääke-edustajat kiertävät puhumassa lääkäreille lääketutkimuksista. Jos lääkärillä ei ole tietoa tai uteliaisuutta muihin hoitotapoihin, lääkitys on jokseenkin "helppo" tapa kohdata potilas. Ennakkoluulotkin estävät vaihtoehtoisten hoitotapojen löytymistä. Tiedon etsiminen edellyttää vaivannäköä ja aitoa halua auttaa potilasta.

D-vitamiini ja rasvahapot aivojen ruokaa:
Psykiatri Ilkka Härkösen mukaan vitamiineilla ja hivenaineilla on oleellinen rooli myös psyykkisessä hyvinvoinnissa. D-vitamiini ja omega-3-rasvahapot ovat aivojen ruokaa, hän painottaa. D-vitamiinia Härkönen itse syö 100µg/vrk. Suomalaiset viralliset saantisuositukset ovat kovasti jäljessä.

Aivot ovat 80% rasvaa ja hän ei suosittele lainkaan MARGARIINIA ja KEVYTLEVITTEITÄ.
Luontaisterveys Nro 5/2011 http://www.karprint.fi/luontaisterveys/







Lisäravinteita masennuksen hoitoon:

5-Hydroksitryptofaania myydään Suomessa ja ympäri maailmaa reseptivapaasti luontaistuotekaupoissa lisäravinteena masennuksen hoitoon, ruokahalua vähentämään ja unilääkkeeksi. Sitä markkinoidaan myös vakavan masennuksen hoitoon Euroopassa mm. tuotenimillä Cincofarm, Levothym, Levotonine, Oxyfan, Telesol, Tript-OH, ja Triptum. Useat kliiniset lumelääke-kontrolloidut kaksoissokkotutkimukset ovat osoittaneet 5-HTP:n tehokkaaksi masennuksen hoidossa.
http://www.iherb.com/5-HTP-100-mg

Gluteeniviljat pois! Mielenterveysongelman taustalla voi lymyillä gluteeni. Tämän neuvon voi antaa melkein minkä sairauden kohdalla tahansa ja se toimii.
http://personal.inet.fi/koti/remeli/viljat.htm

Masennuksen omatoiminen hoito
http://masennus.nettisivu.org/osa-1/

Unettomuutta voi hoitaa melatoniinilla (luontaistuote), jolla ei ole sivuvaikutuksia, ei aiheuta riippuvuutta eikä toleranssi nouse:
http://www.tietoaunettomuudesta.fi/melatoniini/
http://www.iltalehti.fi/terveys/2011072214001810_tr.shtml
http://www.tiede.fi/keskustelut/post1275228.html#p1275228


Myös piilevä kilpirauhasen vajaatoiminta voi aiheuttaa masennuksen kaltaisia oireita. http://www.kilpirauhasenvajaatoiminta.fi/


D-vitamiinin puute liittyy masennukseen, sanovat psykiatrit:
http://www.tritolonen.fi/index.php?page=news&id=2239

Masennuslääkkeiden sivuvaikutukset
http://www.tiede.fi/keskustelut/laaketiede-ja-terveys-f11/masennuslaakkeiden-sivuvaikutukset-t36763.html

""" 70-luvulla Yhdysvalloissa tutustuin sellaisiin herroihin kuin Linus Pauling, psykiatri Abram Hoffer sekä muihin, jotka loivat perustan ravinnon käytöstä sairauksien hoidossa, mikä on aivan jotain muuta kuin viralliset ravintosuositukset. Läheisin näistä oli new yorkilainen psykiatri Richard Ribner, joka hoiti ihmisten mielenterveysongelmia pelkän ravinnon avulla erittäin hyvin tuloksin. Pellinkidieetti on oikeastaan suomalainen versio hänen ruokavaliostaan. """
http://www.anttiheikkila.com/index.php?id=2&art=260

toimii.

toimii.

Lähetetty: Ke Tou 30. 2012 - 17:04

Lainaa | Ilmoita

"""""
Psychosis, or loss of touch with reality, is difficult to see in any loved one but is particularly difficult to deal with if it’s your teenager. Dr. Barbara Gracious and colleagues recently discovered that of 104 teenagers assessed at an acute mental health clinic, the teenagers with the lowest vitamin D levels were more likely to be psychotic. In what must be a tribute to video games and the like, 72% of the teenagers had vitamin D levels lower than 30 ng/ml (75 nmol/l) and 34% had levels lower than 20 ng/ml (50 nmol/l).

The magnitude of the vitamin D effect was not minor; if the teenager had low vitamin D levels, he or she was almost four times (OR=3.5) as likely to be psychotic.

http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/22571731



I was disappointed with their usual call for more studies instead of the needed call to treat vitamin D deficiency now. Compare Dr. Gracious’s approach to that of Dr. Mats Humble’s approach at Sweden’s Karolinska Institute. Dr. Humble and colleagues assessed 117 mental health outpatients of all ages and found that teenagers had the lowest levels. Teenage females had vitamin D levels of around 20 ng/ml (50 nmol/l) and, in another nod to video games, teenage Swedish males attending a mental health clinic had average vitamin D level of around 10 ng/ml (25 nmol/l).

http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/20214992

Dr. Humble also found that depressed, psychotic and autistic patients had the lowest vitamin D levels and anxiety patients had the highest levels. Instead of just calling for more trials, he treated the deficient patients with up to 4,000 IU/day (100µg) of cholecalciferol or, in other cases, up to 70,000 IU (1750µg) weekly of ergocalciferol, which resulted in “considerable improvement” in psychosis and depression.

No doubt, Dr. Humble is busy conducting a randomized controlled trial. At least I hope so. Moreover, I hope he is using pharmacological doses of vitamin D, not physiological doses. That is, I hope he is using 10,000 IU/day (250µg) and not 5,000 IU/day (125µg), although some may claim 10,000 IU/day (250µg) is physiological.

I predict the day will come when using 50,000 IU/day (1250µg) for ten days in very ill people with a vitamin D responsive disease, such as sepsis, congestive heart failure, and perhaps psychosis, to name but a few, will be commonplace. Now, 50,000/day (1250µg) is a pharmacological dose, which simply means the vitamin D is being used as a drug and not as a supplement for good health.
""""

http://blog.vitamindcouncil.org/2012/05/24/study-vitamin-d-linked-to-psychosis-in-teens/

""""Eurooppalainen D-vitamiinin asiantuntijatyöryhmä on huolestunut Euroopan väestön hälyttävästä D-vitamiinin puutteesta. D-vitamiini on tarpeen ravintolisänä jopa aurinkoisissa etelän maissa, kuten Espanjassa. Pohjoismaissa tarve on 100 mikrogrammaa (µg) päivässä. Ihmisen seerumin D-vitamiinin pitoisuuden (S-D-25) tulee olla yli 75 nmol/l. Suomessa viranomaiset suhtautuvat nihkeästi ravintolisiin ja pitävät siksi riittävänä 50 nmol/l ja pelottelevat yli 50 µg:n muka olevan vaarallista. Liian pieni D-vitamiinin saantisuositus ja ravintolisien vastustus maksavat yhteiskunnalle miljardeja euroja vuodessa.""""
http://www.tritolonen.fi/index.php?page=news&id=2250

""""HYKSin lasten ja nuorten sairaalan dosentti Outi Mäkitie tuomitsee Duodecimin pääkirjoituksessa valtion ravitsemusneuvottelukunnan päätöksen lykätä D-vitamiinin saantisuosituksen nostamista. Mäkitien syyttävä sormi osoittaa suoraan Pekka Puskaan, joka johtaa neuvottelukuntaa. Sen toiminta on vastuutonta, sillä suosituksen välitön nosto voisi vaikuttaa merkittävästi suomalaislasten terveyteen, kirjoittaa lastenlääkäri Mäkitie.""""
http://www.terveysportti.fi/xmedia/duo/duo99587.pdf

dddd

dddd

Lähetetty: La Kes 9. 2012 - 07:37

Lainaa | Ilmoita

Nuorten todellisuus hämärtyy D-vitamiinin puutteen takia!

Psykoosi, eli todellisuuden hämärtyminen, on hankala havaita rakkaassa ihmisessä. Erityisen vaikea sitä on hoitaa, jos kyseessä on teini-ikäinen lapsi.

Lääkäri Barbara Gracious ja hänen kollegansa havaitsivat äskettäisessä tutkimuksessa, että D-vitamiinin puutoksesta kärsivien teinien psykoosiriski oli korkeampi kuin muiden. Tutkimukseen osallistuneista 104 teinistä 72 prosentilla oli D-vitamiinia vähemmän kuin 30 ng/ml (75 nmol/l) ja 34 prosentilla sitä oli vähemmän kuin 20 ng/ml (50 nmol/l).

D-vitamiinin määrän merkitys ei ollut vähäinen. Jos teinillä oli alhainen määrä D-vitamiinia kehossaan, hänen psykoosiriskinsä oli lähes nelinkertainen muihin verrattuna.

Toisessa, Ruotsin Karolinska-instituutissa tehdyssä tutkimuksessa havaittiin myös, että mielenterveyspotilaista teini-ikäisillä oli kaikista alhaisimmat D-vitamiinitasot. Murrosikäisillä tytöillä D-vitamiinia oli noin 20 ng/ml (45 nmol/l), kun murrosikäisillä pojilla sitä oli vain 10ng/ml (25 nmol/l).
http://blog.vitamindcouncil.org/2012/05/24/study-vitamin-d-l inked-to-psychosis-in-teens/





Tutkimusten mukaan seerumin paras D-vitamiinipitoisuus olisi se, minkä auringon valo saa maksimaalisesti aikaan iholla, mikä vastaa seerumin kalsidiolipitoisuutta yli 100 nmol/l. Tähän pitoisuuteen päästään n. 100µg päiväannoksella aikuisella, eli nykysuosituksia tulisi nostaa kymmenkertaisiksi.

USA:n Endokrinologiyhdistyksen S-D-25:lle antama viitearvo on 75–150 nmol/. Espanjassa laboratoriot antavat viitearvoiksi 75–250 nmol/l. Suomessa väestön keskiarvot ovat noin 43 nmol/l luokkaa, mikä on selvästi liian vähän, ja lisää sairastumisen ja kuoleman riskiä.

D-vitamiini on välttämätön kasvulle, terveelle luustolle, aivojen normaalille kehitykselle, hermosysteemille ja normaalille sukupuoliselle kehitykselle.

terveyttä

terveyttä

Lähetetty: Ma Elo 13. 2012 - 08:13

Lainaa | Ilmoita

Kelan lääkekorvaustilaston mukaan 1 067 964 suomalaista käytti viime vuonna masennus-, psykoosi-, neuroosi- ja unilääkkeitä. Lasten ja nuorten psyykenlääkkeiden käyttö on kolminkertaistunut 2000-luvulla. 15–24-vuotiaista suomalaisnuorista yli 50 000 sai viime vuonna jotakin psyyken toimintaa säätelevää lääkettä.

Selvästi käytetyimpiä ovat masennuslääkkeet. Niistä eniten kirjoitetaan SSRI-ryhmään kuuluvia selektiivisiä serotoniinin takaisinoton estäjiä.

– Uudemman polven masennuslääkkeet ovat suosittuja, koska välittömät ja näkyvät haitat ovat vähäisemmät kuin vanhemman polven lääkkeissä, kertoo kliinisen psykiatrian professori Jari Tiihonen Tukholman Karoliinisesta instituutista.

Sosiologien mukaan erilaisten keskushermostoon vaikuttavien lääkkeiden käyttö on jo niin yleistä, että suomalainen hyvinvointivaltio on vääjäämättä muuttumassa psykofarmaseuttiseksi yhteiskunnaksi.

Kehitys on huolestuttava. Samaan aikaan kun psyykenlääkkeiden käyttö on lisääntynyt, väkivallanteot ja verilöylyt ovat tulleet osaksi suomalaisten arkea.

USA:ssa nuorten tekemien joukkosurmien taustalta on kaivettu esiin masennuslääkkeiden haittoja. Usean kouluampujan tiedetään käyttäneen masennuksen hoitoon tarkoitettuja SSRI-lääkkeitä.

Kelan lääketilastojen mukaan alaikäisten psyyken lääkitseminen moninkertaistuu murrosiässä.

– Murrosikää on ryhdytty hoitamaan masennuslääkkeillä, ilman että kenelläkään on täsmällistä tietoa lääkehoidon haitoista. Normaalin kasvuun ja kehitykseen liittyvän kipuilun näkeminen lääkehoitoa vaativana oireiluna tai sairautena on äärimmäisen huolestuttavaa, ärähtää sosiologian dosentti Ilpo Helén Helsingin yliopistosta.

SSRI-ryhmän lääkkeiden haittavaikutuksista otsikoissa ovat olleet pääasiassa pysyvät seksuaalitoiminnan häiriöt. Vähemmän puhuttuja haittoja ovat itsetuhoisuus, impulsiivinen ja vastustava käyttäytyminen, yllättävät aggressiot sekä vihamielisyys.

Yhdysvalloissa havaittin 2000-luvun alussa monen kouluampujan käyttävän tai käyttäneen SSRI-ryhmän masennuslääkkeitä.

– Tällainen havainto on tehty, mutta vielä ei voi tehdä tieteellisesti luotettavaa johtopäätöstä siitä, että masennuslääkkeiden käyttö selittäisi elämää tuhoavan käyttäytymisen, toteaa professori Jari Tiihonen.

Tiedeyhteisössä ei siis ole yksimielisyyttä masennuslääkkeiden ja joukkosurmien välisestä syy–seuraus-suhteesta.

–Tiedetään teko ja lääkkeiden käyttö, mutta ei sitä, kuinka sama henkilö olisi toiminut ilman lääkkeitä kyseisessä tilanteessa. Satunnaistettu tutkimustilanne tuottaisi huomattavasti luotettavampaa tietoa, mutta sellaisen toteuttaminen on mahdotonta: pitäisi jättää osa nuorista masennuspotilaista lääkitsemättä, selvittää Tiihonen.

Professori Jari Tiihosen mukaan luotettavinta tutkimustietoa on tällä hetkellä psykoosien, neuroosien ja unettomuuden hoidossa Suomessakin yleisesti käytettyjen bentsodiatsepiinien haitoista.

– Tämän lääkeryhmän haittoja on tutkittu satunnaistetusti persoonallisuushäiriöstä kärsivillä potilailla. Tutkimuksissa käytön on todettu vähentävän impulssikontrollia ja lisäävän taipumusta aggressiivisuuteen.

Tiihosen mukaan samassa potilasryhmässä toteutettu SSRI-lääketutkimus tuotti päinvastaista tutkimustietoa.

–SSRI-lääkkeitä käyttäneet aikuiset persoonallisuushäiriöpotilaat käyttäytyivät vähemmän väkivaltaisesti kuin lumelääkettä saaneet.

Vaikka SSRI-lääkkeiden ja surmatöiden välistä yhteyttä ei ole kyetty osoittamaan kiistattomasti, psyykenlääkkeiden valmistajat ovat varpaillaan.

Yritykset säikähtivät mahdollista yhteyttä siinä määrin, että pakkausselostuksiin on 2000-luvulla ilmaantunut ohjeistus, jonka mukaan serotoniinin takaisinottajia ei suositella alle 18-vuotiaille. Näin lääkevalmistajat siirsivät vastuuta mahdollisista ja jopa todennäköisistä haitoista lääkkeitä määrääville lääkäreille.

Käyttöohjeissa kerrotaan, että masennuslääkkeitä saaneilla lapsilla ja nuorilla on havaittu kliinisissä tutkimuksissa useammin itsetuhoisuutta kuten itsemurhayrityksiä ja -ajatuksia sekä vihamielisyyttä ja aggressioita kuin lumelääkettä saaneilla lapsilla ja nuorilla.

Dosentti Ilpo Helénin mukaan SSRI- lääkkeiden käyttömäärissä näkyy selvästi voimakkaan ja taitavasti toteutetun lääkemarkkinoinnin vaikutus.

– On korostettu hyötyjä ja vaiettu haitoista. Vasta aivan viime aikoina ääni kellossa on muuttunut: enää psykiatrien patenttiratkaisu ei löydy itsestäänselvästi SSRI-ryhmän lääkkeistä. Uskomme hypen hiljentyneen, koska patentit ovat rauenneet ja markkinointi vaimentunut sen myötä.
http://www.apu.fi/artikkeli/laakehaitat-joukkosurmien-tausta lla



Lääketeollisuus:
http://personal.inet.fi/koti/remeli/laakkeet.htm
Viestejä: 4 | Luettu: 7,222
 

PalveluinfoSivukarttaPalauteMediatiedot