Kiitoksia Tohtori.fi lukijoille. Sivusto uudistuu loppuvuoden aikana ja jatkossa löydät Tohtorin sisällön Terve.fi -sivuilta. Tämä takia et mahdollisesti löydä etsimääsi täältä tai sinut ohjataan Terve.fi -sivulle.

Foorumi
Kirjoittaja Viesti

terveyttä

terveyttä

Lähetetty: Ma Huh 9. 2012 - 08:14

Lainaa | Ilmoita

Vuonna 1992 104-vuotiaana edesmennyt arkkiatri Arvo Ylppö antoi jo 1920-luvulla suosituksen 100 µg D-vitamiinia vuorokaudessa, mutta 1960-luvun alussa suosituksia alettiin rajusti pienentää. Suomessa ja muualla aikuisten suositus pudotettiin peräti 5 µg/vrk, ja sen ylittämisellä peloteltiin, että myrkytys tulee. Suomalainen lastenlääkäri dosentti Outi Mäkitie vaati Duodecim -lehden kesäkuun pääkirjoituksessa lasten suosituksen nostamista takaisin 100 mikrogrammaan.
http://sundqvist.blogspot.com/2012/04/d-vitamiini.html



Luontaisesti Terve TV ohjelma alkaa 2.4.2012
http://www.luontaisterveys.info/index.php?valikko=valikko&sivu=tv_ohjelma

Juotko

Juotko

Lähetetty: La Tou 5. 2012 - 08:22

Lainaa | Ilmoita

Juotko kuollutta maitoa?
http://www.kemikaalicocktail.fi/2012/05/kuollut-maito/

2008

2008

Lähetetty: La Tou 12. 2012 - 18:40

Lainaa | Ilmoita

Tunnettu ravitsemus- ja antioksidanttihoitoja antava lääkäri Erkki Antila sanoo suoraan, että tämänhetkiset D-vitamiinin saantisuositukset ovat riittämättömiä. Kun virallinen suositus puhuu 7,5 mikrogramman päiväsaannista ravinnosta, Antila suosittelee seitsenkertaista annostusta.

- Näin pystyttäisiin torjumaan monia vaikeita sairauksia. 7,5 mikrogrammaa takaa vain sen, ettei riisitautia tule, hän sivaltelee.

D-vitamiinista on viime vuosina tullut eri puolilta maailmaa valtavasti uutta tutkimustietoa, ja jopa vitamiineihin vanhastaan nihkeästi suhtautuneet viranomaisetkin ovat suositelleet D-vitamiinilisiä. Lääkäri Erkki Antilan mielestä jo tehnyt korjaukset D-vitamiinin saantisuosituksiin ovat kuitenkin riittämättömiä, ja samaa hän sanoo myös elintarvikkeiden vitaminisoinnista. D-vitamiinia käytetään edelleen valitettavan varovaisesti, sillä viranomaisten nihkeä suhtautuminen kaikkiin vitamiineihin ja suoranainen pelottelu ovat jääneet kansalaisten muistiin.

- D-vitamiini vaikuttaa kalsiumin imeytymiseen ja estää osteoporoosia. Mahdollisesti se vähentää osteoporoottista murtumariskiä myös parantamalla tasapainoa – eli kun elimistössä on riittävästi D-vitamiinia, ei tule niin paljon kaatumisia. D-vitamiini ylläpitää immuniteettia ja estää monia vakavia autoimmuunisairauksia kuten reumatauteja, tulehduksellisia suolistosairauksia, ykköstyypin diabetesta ja MS-tautia. D-vitamiini torjuu myös monia syöpälajeja ja erityisesti rinta-, eturauhas- ja paksusuolisyöpiä.

- D-vitamiini estää myös tuberkuloosia ja influenssaa, ja sopiikin kysyä, miksi influenssaepidemiat kiertävät maapalloa aina sinne, missä on talvi eikä aurinkoa ole näkyvissä. Johtuisiko se D-vitamiinin puutteesta? D-vitamiini torjuu talvimasennusta, kevätväsymystä ja se pitää vireystilaa yllä. D-vitamiini ehkäisee myös korkeaa verenpainetta, ja sillä onkin sama toimintamekanismi kuin verenpainelääkkeillä eli se vaikuttaa angiotensiinia hillitsevästi.

Erkki Antila sanoo D-vitamiinin puutoksen olevan maailmanlaajuinen ongelma riippumatta siitä, mikä on kunkin populaation lähtötaso. Meillä pohjoisen ihmisillä se on luonnollisesti hyvin alhainen verrattuna esimerkiksi koko ajan auringossa oleskeleviin afrikkalaisiin.

- Jos suomalaisten laboratoriotulos mahtuu käytössä olevien meikäläisten D-vitamiinin viitearvojen sisään, ei se silti todista sitä, että asiat ovat kunnossa. Jos koko populaatio on D-vitamiinin puutosalueella, siitä ei ole meille minkäänlaista lohtua.

Paras D-vitamiinin lähde on siis aurinko, ja Erkki Antila suositteleekin potilailleen parinkymmenen minuutin auringonottoa kesä-elokuussa puolenpäivän aikaan. Näin voidaan saada jopa 20 000 kansainvälistä yksikköä (IU tai ky) D-vitamiinia. Antila suosittelee nimenomaan keskipäivän aurinkoa, koska se on silloin kaikkein tehokkainta. Iho ei ehdi vielä tässä ajassa palaa vaan elimistöön hiipuu väkisinkin hyvänolontunne – ja kaiken lisäksi tämä vitamiinihoito on ilmaista.

Erkki Antila toteaa kuitenkin, ettei nykyravinnosta saa riittävästi D-vitamiinia. Pronssikaudella jokainen suomalainen söi päivittäin yli kilon kalaa, mutta vuoden 2006 tilastojen mukaan päiväannos on pudonnut vaivaiseen 40 grammaan. Vuositasolla tämä tekee vain vähän alle 15 kiloa kalaa per henki. Suositus on kuitenkin kahdesta kolmeen kala-ateriaa viikossa.

- Kannattaa kuitenkin katsoa, mitä kalaa syö, Antila huomauttaa. – Painoyksikköä kohden D-vitamiinia on eniten kuhassa, melkein yhtä paljon sitä on siiassa, muikussa on vähän yli puolet siitä mitä kuhassa, silakassa kolme neljäsosaa siitä mitä kuhassa, mutta yllättäen kirjolohessa on D-vitamiinia vain neljäs- tai viidesosaosa siitä mitä kuhassa. On myös havaittu, että kasvatettu lohi sisältää D-vitamiinia vain neljänneksen siitä, mitä villissä lohessa. Tehokasvatuksen huonot puolet näkyvät siis tälläkin alueella.

Lääkäri Erkki Antila pudistelee päätään, kun puhe kääntyy virallisiin D-vitamiinin saantisuosituksiin. Hän sanoo suoraan, että nykyisillä suosituksilla pystytään torjumaan riisitauti ja väärät sääret, mutta niissä ei ole otettu ollenkaan huomioon kautta maailman tehtyjä tutkimuksia tuntuvan D-vitamiinilisäyksen tuomista terveyseduista ja monien eri sairauksien ehkäisymahdollisuuksista.

- Alle 3-vuotiaan D-vitamiinisuositus on 10 mikrogrammaa eli 400 ky, 3-60-vuotiaille se on pudotettu 7,5 mikrogrammaan eli 300 yksikköön, yli 60-vuotiaille ja raskaana oleville se on nostettu samaan kuin kolmivuotiaillekin eli 400 yksikköön.

Antila suosittelee useisiin kansainvälisiin laajoihin tutkimuksiin ja analyyseihin perustuen sopivaksi D-vitamiinin päiväannokseksi vähintään 50 mikrogrammaa eli 2000 kansainvälistä yksikköä. Hän vakuuttaa, ettei mitään yliannostuksen vaaraa ole, vaikka D-vitamiini onkin rasvaliukoinen vitamiini.

- Mitä D-vitamiinin toksisuuteen tulee, voidaan sanoa, että entinen yläraja on nykyinen alaraja. Tällä hetkellä ylärajana pidetään 10 000 ky:n eli 250 mikrogramman päiväannostusta, ja sitäkin vain jatkuvassa käytössä. Akuuttia myrkyllisyyttä D-vitamiinilla ei ole lainkaan, ja USA:ssa on monissa laitoksissa vanhuksille annettu 100 000 ky:n injektioita. Tiedän tapauksen, missä pikkulapsi oli juonut kokonaisen D-vitamiinipullon kertakulauksella eikä mitään oireita ilmaantunut. Lääkäri tosin totesi, että ehkä tänä talvena ei tarvita lisää D-vitamiinia.

- On joukko erityistilanteita, missä D-vitamiinin riittävä saanti on erittäin tärkeää. Imettävän äidin tulisi saada vuorokaudessa vähintään 3000 kansainvälistä yksikköä, sillä äidin matala D-vitamiinitaso ohjelmoi sikiön perintötekijöitä väärin, jolloin vielä aikuisiässä lapsi voi altistua tavallista helpommin tietyille sairauksille. Matala D-vitamiinitaso saattaa vaikeuttaa myös sikiön aivojen kehittymistä.

Erkki Antila toteaa monien syöpätutkimusten osoittavan, että D-vitamiinilla on erittäin tärkeä rooli sekä paksusuolisyövän että rintasyövän torjunnassa. Molempien syöpätyyppien esiintyvyys on tutkimuksissa jopa puolittunut niillä, joilla D-vitamiinin saanti on ollut tuntuvasti suosituksia korkeampi.

http://terveyshymy.fi/artikkelit/d-vitamiinin-puutos-on-suur i-terveysriski

dddd

dddd

Lähetetty: La Kes 9. 2012 - 07:38

Lainaa | Ilmoita

Nuorten todellisuus hämärtyy D-vitamiinin puutteen takia!

Psykoosi, eli todellisuuden hämärtyminen, on hankala havaita rakkaassa ihmisessä. Erityisen vaikea sitä on hoitaa, jos kyseessä on teini-ikäinen lapsi.

Lääkäri Barbara Gracious ja hänen kollegansa havaitsivat äskettäisessä tutkimuksessa, että D-vitamiinin puutoksesta kärsivien teinien psykoosiriski oli korkeampi kuin muiden. Tutkimukseen osallistuneista 104 teinistä 72 prosentilla oli D-vitamiinia vähemmän kuin 30 ng/ml (75 nmol/l) ja 34 prosentilla sitä oli vähemmän kuin 20 ng/ml (50 nmol/l).

D-vitamiinin määrän merkitys ei ollut vähäinen. Jos teinillä oli alhainen määrä D-vitamiinia kehossaan, hänen psykoosiriskinsä oli lähes nelinkertainen muihin verrattuna.

Toisessa, Ruotsin Karolinska-instituutissa tehdyssä tutkimuksessa havaittiin myös, että mielenterveyspotilaista teini-ikäisillä oli kaikista alhaisimmat D-vitamiinitasot. Murrosikäisillä tytöillä D-vitamiinia oli noin 20 ng/ml (45 nmol/l), kun murrosikäisillä pojilla sitä oli vain 10ng/ml (25 nmol/l).
http://blog.vitamindcouncil.org/2012/05/24/study-vitamin-d-l inked-to-psychosis-in-teens/





Tutkimusten mukaan seerumin paras D-vitamiinipitoisuus olisi se, minkä auringon valo saa maksimaalisesti aikaan iholla, mikä vastaa seerumin kalsidiolipitoisuutta yli 100 nmol/l. Tähän pitoisuuteen päästään n. 100µg päiväannoksella aikuisella, eli nykysuosituksia tulisi nostaa kymmenkertaisiksi.

USA:n Endokrinologiyhdistyksen S-D-25:lle antama viitearvo on 75–150 nmol/. Espanjassa laboratoriot antavat viitearvoiksi 75–250 nmol/l. Suomessa väestön keskiarvot ovat noin 43 nmol/l luokkaa, mikä on selvästi liian vähän, ja lisää sairastumisen ja kuoleman riskiä.

D-vitamiini on välttämätön kasvulle, terveelle luustolle, aivojen normaalille kehitykselle, hermosysteemille ja normaalille sukupuoliselle kehitykselle.

100µg

100µg

Lähetetty: Ti Jou 18. 2012 - 08:08

Lainaa | Ilmoita

"Etelä-Karoliinan yliopiston professorit Carol L. Wagner, Bruce Hollis ja kymmenen heidän kollegaansa julkaisivat synnytyslääkäreiden ammattilehdessä suurimman tähän mennessä tehdyn satunnaistetun tutkimuksen raskaudenajan D-vitamiinin tarpeesta. Tarve on yli kymmenkertainen Suomessakin voimassa olevaan viranomaissuositukseen nähden.

Tutkimukseen osallistui 256 odottavaa naista, joista 160 pysyi mukana synnytykseen asti. Naiset jaettiin kahteen ryhmään, joista toinen sai 50 ja toinen 100 mikrogrammaa (µg) D-vitamiinia päivässä. Hoito aloitettiin raskauden 3-4 kuukaudella. Eeettinen komitea ei antanut lupaa käyttää kolmatta ryhmää verrokkeina, joille olisi annettu 10 µg/vrk, mikä on voimassa oleva viranomaissuositus raskaana oleville USA:ssa ja muun muassa Suomessa.

Mustaihoisten naisten D-vitamiinin pitoisuus seerumissa (S-D-25) oli keskimäärin 46 nmol/L, mikä on paljon alle viitearvon alarajan (75-150 nmol/l). Valkoihoisten vastaava lukema oli 74 nmol/l eli juuri alarajan alapuolella. S-D-25 nousi raskauden lopulla 100 nmoliin/l vain 37 %:lla 50 µg:n ryhmän ja 46 %:lla 100 µg:n ryhmän naisista. Tässä pitoisuudessa D-vitamiinin aktivoituminen saavuttaa huippunsa. 100 nmol/l on siis vähimmäistavoite. Kummassakaan D-vitamiiniryhmässä ei ilmennyt sivuvaikutuksia. Ehkä hieman yllättäen seerumin kalkkipitoisuus aleni hiukan (meitähän on peloteltu, että D-vitamiini voisi nostaa sitä).

Synnytyksessä mitattu napaveren D-vitamiinin pitoisuus oli 50 µg:n ryhmässä keskimäärin 55 nmol/l ja 100 µg:n ryhmässä 67,5 nmol/l.

100 µg päivässä saaneilla naisilla oli 2,5 kertaa suurempi todennäköisyys (kuin 50 µg:ta saaneilla) synnyttää normaalipainoinen vauva. Mitä pienempi S-D-25 oli, sitä todennäköisempi oli ennenaikainen synnytys. Matala S-D-25 liittyi myös infektioihin. Kaiken kaikkiaan raskauskomplikaatiot olivat vähäisempiä 100 kuin 50 µg:n ryhmässä, joskaan ero ei ollut tilastollisesti merkitsevä."
http://www.tritolonen.fi/index.php?page=news&id=2442



Kuntoon purkkiruualla (A.W Yrjänä):
http://www.tritolonen.fi/files/pdf/HS-Kuntoon-purkkiruualla.jpg

osteoporoosia

osteoporoosia

Lähetetty: Su Lok 4. 2015 - 17:14

Lainaa | Ilmoita

Osteoporoosi?

Kuuntele tämä ohjelma:

27.09.15
Osa 1/1 (29:28)

http://www.terveydentukipilarit.fi/radio-ohjelma/mediasali/
Viestejä: 21 | Luettu: 22,816
 

PalveluinfoSivukarttaPalauteMediatiedot