Liikuntavammat

Lihas- ja jännevammat

Lihaksen vammat syntyvät kahdella päämekanismilla, suora lihakseen kohdistuva isku ja lihaksen yli-venyttyminen. Kumpikin vammamekanismi voi pahimmillaan aiheuttaa lihassäikeiden katkeamisen. Jänteet ovat lihastenpäissä olevat rakenteet, jota kiinnittävät lihaksen luuhun. Yleensä jännevammat syntyvät yli-venyttymisen kautta.

Lihasvammat voi karkeasti luokitella kolmeen luokkaan:

1. Lihaksen venähdys, jossa lihassäikeitä ei ole poikki. Vamma-alueelle voi nousta pieni mustelma, joka kertoo että jotakin on mennyt rikki. Vamma-alue on kosketteluarka ja lihaksen liikuttelu käy kipeää. Yleensä paranevat varsin nopeasti, muutamassa päivässä. Toipumisaika noin 1-2 viikkoa.
2. Lihaksen revähdys, jossa osa lihassäikeistä on poikki. Vamma-alueella todetaan yleensä mustelma ja kipu ja liikerajoitus on pahempi kuin venähdysvammassa. Toipuminen kestää pitempään kuin venähdyksessä. Toipumisaika noin 2-6 viikkoa.
3. Lihaksen repeämässä lihas on poikki. Tällöin vamma-alueella todetaan kuoppa ja kookas mustelma. Lihasta ei voi käyttää. Toipumisaika 6-12 viikkoa.

Lähes kaikki lihasvammat paranevat ilman leikkausta. Vaurioituneet lihassäikeet arpeutuvat itsestään. Toipumisaika riippuu vamman vakavuudesta. Uusia lihassoluja ihmiselle ei muodostu, vaan vahingoittunut lihas korvautuu arpikudoksella.

Toipumisajan arvioimiseksi täytyy vamman aste arvioida. Kokenut lääkäri pystyy arvioimaan lihasvamman käsikopelolla ja harvoin tarvitaan MRI tai UÄ -tutkimuksia. Toisaalta em. tutkimukset antavat joskus tärkeää lisätietoa varsinkin vakavien vammojen hoidossa.

Koska vammautunut lihas korvautuu arpikudoksella, on toipumisessa tärkeää säilyttää lihaksen liikkuvuus ja voima. Tämä tapahtuu nousujohteisilla lihasharjoitteilla ja venytyksin. Lievän lihasvamman voi hoitaa itse, mutta vakavimmissa vammoissa on usein tarpeen turvautua fysioterapeuttiseen hoitoon. Tulehduskipulääkkeitä käytetään usein kuureina rauhoittamaan alkuvaiheen kipua ja turvotusta.

Perushoito lihasvamman sattuessa on kolmen K:n hoito: kylmä, kohoasento ja kompressio, eli puristus. Lääkäriin kannattaa hakeutua yleensä muutaman päivän viiveellä. Vammautunutta lihasta on lupa lepuuttaa noin 1 viikko.

Puhtaan lihasvamman leikkaaminen on hankalaa eikä nopeuta paranemista.

Jännevammat voidaan jakaa kolmeen luokkaan em. kuvatun tapaisesti, eli venähdys, osittainen repeämä ja repeämä eli avulsio

Kiinnityskohdastaan revenneet jänteet joudutaan lähes aina aikuisilla hoitamaan leikkaamalla. Jänteissä on huono verenkierto ja kokonaan irronnut jänne ei kiinnity takaisin omaan paikkaansa. Yleensä lihas vielä vetää jännettä pois paikoiltaan. Jännevamma epäiltäessä tulisi tämän vuoksi hakeutua lääkäriin herkemmin kuin puhtaassa lihasvammassa.

Oireena täydellisessä repeämässä on nivelen käytön huomattava rajoitus, esim. polvea ei saa suoristettua ollenkaan patellajänne/reisilihasjänne vammassa. Myös mustelma on usein varsin komea.

Osittaiset vammat paranevat lähes aina itsestään, fysioterapian ja lääkityksen avulla. Jännevammojen toipuminen on yleensä hitaampaa kuin lihasvammojen. Lääkärit käyttävät useammin magneetti- ja ultraäänitutkimuksia apuna vamman vakavuuden arvioimisessa. Ensihoito on sama kuin lihasvammoissa.