Nielutulehdus
Julkaistu 02.09.2009
Nielutulehdus on yleisimpiä perusterveydenhuollon käyntisyitä ja sitä
esiintyy kaikenikäisillä. Virukset aiheuttavat lähes 90 % aikuisten ja 60-75 %
lasten nielutulehduksista. A-streptokokki-bakteeri aiheuttaa alle 10 %
aikuisten ja enintään 30 % lasten nielutulehduksista.
Nielutulehduksen oireet
ja vaikeusaste vaihtelevat. Joskus potilaan kurkku on nielutulehduksen takia
niin kipeä, että nieleminen on lähes mahdotonta. Toisinaan oireena on
pelkästään nielun limaisuus, karheuden tunne tai arkuus. Nielu voi näyttää
täysin normaalilta, olla voimakkaan punainen, reilusti turvoksissa, peitteinen
tai kalpea.
Nielutulehdusten hoidon tavoitteena on löytää A-streptokokin aiheuttamat
tapaukset ja hävittää kyseinen bakteeri nielusta antibioottihoidolla, sekä
ehkäistä epidemioiden synty. A-streptokokin aiheuttamaa
nielutulehdusta/nielurisatulehdusta kutsutaan myös angiinaksi. Angiina
diagnosoidaan nieluviljelynäytteestä tai streptokokki-A -pikatestin avulla.
Angiinalle on tyypillistä nopea oireiden alku, yli 38 asteen kuume,
nielurisojen valkeat peitteet, kaulan aristava ja turvonneet imusolmukkeet,
päänsärky, sekä lapsilla vatsakipu, pahoinvointi ja oksentelu. Nopeasti
aloitettu antibioottihoito nopeuttaa angiinan oireiden häviämistä.
Streptokokkibakteerin jälkeen nielutulehduksen yleisin yksittäinen
aiheuttaja on adenovirus. Adenovirus on yleinen varsinkin alle 5-vuotiailla
lapsilla. Virusperäiseen nielutulehdukseen viittaa tukkoisuus, yskä ja nuha.
Lapsilla adenovirustulehduksissa korkea ja pitkäkestoinen kuumekin on
tavallista. Lukuisat muutkin virukset aiheuttavat nielutulehdusta. Epstein
Barrin virus tai sytomegalovirus aiheuttavat erityisen nielutulehduksen,
mononukleoosin (rauhaskuume, pusutauti). Mononukleoosi on tavallisin
murrosikäisillä. Sen oireisiin kuuluvat peitteiset nielurisat, kaulan
suurentuneet imusolmukkeet, ja pitkäkestoinen kuumeilu. Taudin alkuvaiheessa
todetaan usealla potilaalla myös silmäluomien turvotusta. Mononukleoosiin,
kuten muihinkaan virusperäisiin nielutulehduksiin ei ole lääkehoitoa. Tärkeää
on oireenmukainen kivunhoito ja riittävä nesteen nauttiminen. Joskus tauti itsessään voi kestää jopa
viikkoja.
Nielurisatulehdusta pidetään toistuvana kun potilaalla on neljä tai useampia
angiinoita (A-streptokokin aiheuttamaan nielutulehdusta) vuodessa. Jos
A-streptokokin eli angiinabakteerin aiheuttamat nielutulehdukset toistuvat,
syynä on usein antibioottikuuri, joka on jäänyt kesken. Mahdollisesti potilaan
kotona, päiväkodissa, työpaikalla tai muussa lähipiirissä on ihmisiä, joiden
nielussa elää oireeton mutta tarttuva bakteeri.
Nielutulehdus
voi olla myös krooninen. Krooniselle nielurisatulehdukselle on tyypillistä,
että nielu on usein jatkuvasti hieman arka ja nielurisoissa olevissa kuopissa
on pahanhajuista ja -makuista vaaleaa bakteerisakkaa, jota sanotaan propuiksi.
Toistuvan tai kroonisen nielu(risa)tulehduksen hoidoksi voidaan harkita risojen
poistoa.
Nielutulehduksen yleisin komplikaatio on kurkkupaise eli
peritonsillaariabsessi. Kurkkupaiseen oireena on voimakas kurkkukipu,
erityisesti paiseen alueella, nielemisvaikeudet ja liman kertyminen kurkkuun,
puheen vaikeutuminen ja muuttuminen puuromaiseksi, leukalukko (suun normaali
sulkeminen tai avaaminen ei onnistu), kuume, peitteiset nielurisat ja kaulalla
turvonneet imusolmukkeet. Paise hoidetaan tyhjentämällä se punktoimalla tai
pienestä veitsiviillosta. Hoitoon kuuluu myös antibioottikuuri.
Aina kurkkukipu ei johdu tulehduksesta. Oireen taustalla voi olla myös
esimerkiksi allergiat, kuorsaus, närästys, tupakansavulle altistuminen ja
hengitysilman epäpuhtaudet. Erityisesti tupakoitsijoilla on keksimääräistä
enemmän nielutulehduksia ja nielukipuja.