Perinteiset reumalääkkeet
Reuman hoitoon käytetään useanlaisia lääkkeitä, joista tällä sivulla käsitellään seuraavia:
Lisäksi käytetään kortisonihoitoa, tulehduskipulääkkeitä, pistos- ja annoskultahoitoja sekä ns. biologisia reumalääkkeitä, joita käsitellään omilla sivuillaan.
Klorokiini ja hydroksiklorokiini
Reumatautien hoidossa käytetään hydroksiklorokiinia (Oxiklorin® ) sekä klorokiinia (Heliopar® ). Niitä käytetään nivelreuman hoidossa, mutta myös muissa sidekudostaudeissa (LED). Hydroksiklorokiini ja klorokiini rauhoittavat niveltulehdusta tulehduskipulääkkeitä paremmin, mutta ne eivät ole yhtä tehokkaita kuin muut reumalääkkeet. Tietoa niiden pitkän aikavälin vaikuttavuudesta ei ole. Klorokiinivalmisteita käytetään tyypillisesti osana muutaman lääkkeen yhdistelmähoitoa. Niitä yhdistellään usein pistoskullan ja metotreksaatin kanssa. Hyvin lievässä nivelreumassa tämä lääke on hyvä aloitusvalinta.
Annostelu
Hydroksiklorokiini annostus on 5 mg/kg vuorokaudessa (klorokiinilla 3 mg/kg vuorokaudessa). Hoidossa pyritään pienimpään tehokkaaseen annokseen. Aikuisilla tämä tarkoittaa yleensä 300 mg vuorokaudessa. Alussa yleensä annetaan isompia annoksia, jolloin annostuskin on syytä jakaa kahteen. Vuorokausiannos ei saisi ylittää 6,5 mg/kg. Lääke otetaan ruuan yhteydessä. Lääkkeen vaste saadaan esille suhteellisen myöhään, vasta 3 - 5 kk kuluttua eikä sillä ole suoraa vaikutusta kipuun.
Haittavaikutukset ja vasta-aiheet
Tavallisimpia haittavaikutuksia ovat vastavaivat ja lievät keskushermostoperäiset oireet ja valoyliherkkyys. Harvinaisempi on näkökykyä mahdollisesti pysyvästikin vioittava silmänpohjan retinopatia, jota esiintyy etenkin pitkäaikaishoidossa ja korkeilla annoksilla. Hoidon alkuun voi myös liittyä silmien tarkennuskyvyn heikkoutta. Lääkettä ei tule käyttää mikäli sairastat psoriasista, porfyriaa tai vaikeaa munuaisten vajaatoimintaa.
Raskaus ja imetys
Lääkettä voidaan käyttää raskauden aikana, mikäli odottajan tila välttämättä vaatii. Hoito klorokiinivalmisteilla ei estä imetystä.
Leflunomidi
Leflunomidi (Arava® ) on tarkoitettu aikuisten aktiivin nivelreuman hoitoon sairauden kulkuun pitkällä aikavälillä vaikuttavana reumalääkkeenä ja aktiivin psoriaasiartriitin hoitoon. Hoidon ja sen aloittamisen tulee tapahtua nivelreumaan ja psoriaasiartriittiin perehtyneen erikoislääkärin valvonnassa. Sen teho oireisiin, niveltaudin etenemiseen ja elämänlaatumittareihin on verrattavissa sulfasalatsiiniin ja metotreksaattiin.
Annostelu
Lääke nautitaan runsaan veden kera kerran päivässä. Vahvuudet ovat 20 ja 100 mg. Hoito aloitetaan kyllästysannoksella, joka on 100 mg vuorokaudessa kolmen vuorokauden ajan. Suositeltu ylläpitoannos on nivelreumassa 10-20 mg kerran päivässä ja psoriaasiartriitissa 20 mg kerran päivässä. Teho saavutetaan noin 4-6 viikossa, mutta parantumista voi tapahtua vielä 4-6 kuukauden kohdalla. Lääkkeen turvallisuutta ei ole vielä testattu alle 18-vuotiailla.
Haittavaikutukset ja vasta-aiheet
Mm. maksasairaudet ovat este lääkkeen käytölle. Lääke aiheuttaa elimistössä maksaan kohdistuvaa rasitusta, jota seurataan maksa- ja verikokeiden avulla aluksi jopa parin viikon välein. Muita haittavaikutuksia ovat ripuli, ihottuma ja päänsärky. Lääkkeen käyttöön saattaa myös liittyä ohimenevää hiustenlähtöä.
Raskaus ja imetys
Lääkettä ei saa käyttää mikäli olet raskaana tai suunnittelet sellaista. Leflunomidi on voimakas sikiövaurioiden aiheuttaja ja lääkeaineen poistuminen elimistöstä voi kestää jopa kaksi vuotta. Siksi ehkäisystä on huolehdittava huolella ja raskaus suunniteltava etukäteen. Myös miehen käyttämästä lääkityksestä voi olla haittaa raskaudelle.
Metotreksaatti
Metotreksaatti (Methotrexate®, Metoject®, Trexan®) on useiden tutkimusten mukaan lumelääkettä tehokkaampi ja sen on todettu hidastavan merkitsevästi erosiivisten muutosten kehittymistä. Metotreksaatista onkin muodostunut nivelreuman hoidon ensisijaislääke, johon uusia hoitoja verrataan. Metotreksaatti voidaan yhdistää useisiin reumalääkkeisiin ja kuuluu usein yhdistelmähoitojen perusvalikoimaan.
Annostelu
Hoito aloitetaan annoksella 7.5 mg kerran viikossa. Annosta nostetaan asteittain pienimpään tehokkaaseen annokseen; maksimissaan 25 mg viikossa. Lääke voidaan annostella myös ihonalaisesti tai lihakseen.
Haittavaikutukset ja vasta-aiheet
Tavallisia haittavaikutuksia ovat erilaiset vatsavaivat ja pahoinvointi. Joillakin esiintyy huimausta ja suutulehduksia. Foolihapon samanaikaisella nauttimisella voidaan vähentää maha-suolikanavan haittavaikutuksia. Harvinaisempia haittavaikutuksia ovat verenkuvan vaikeat muutokset ja reumakyhmyjen muodostuminen. Lieväkin munuaisten vajaatoiminta on este lääkkeen käytölle.
Raskaus ja imetys
Lääkehoidon aika ei saa imettää, eikä lääkettä tule käyttää raskauden aikana.
Siklosporiini
Siklosporiinilla (Sandimmun Neoral® ) on todettu tutkimuksissa niveltulehdusta rauhoittava vaikutus, joka on verrattavissa muihin reumalääkkeisiin, kuten lihakseen ruiskutettavaan kultaan, penisillamiinin, atsatiopriiniin ja klorokiiniin. Vaikutus laskoon on vähäinen. Lääkkeellä on osoitettu olevan myös nivelpintojen rikkoutumista hidastavaa vaikutusta. Lääkehoito voidaan yhdistää metotreksaatti- , tulehduskipulääke- tai kortisonihoitoon. Siklosporiinia käytetään vaikean, nopeasti etenevän tai muuhun lääkehoitoon huonosti reagoivan nivelreuman hoitoon. Sitä suositetaan käytettäväksi nivelreuman hoitoon vain sisätautien ja reumasairauksien erikoislääkäreiden määräyksellä.
Annostelu
Siklosporiinihoito aloitetaan 2,5 - 3 mg/kg vuorokausiannoksella. Enimmäisannos on 5 mg/kg vuorokaudessa. Hoitoannos sovitetaan yksilöllisesti siedettävyyden mukaan. Selvän hoitovasteen saavuttamiseksi voidaan tarvita jopa 12 viikon hoito.
Haittavaikutuksen ja vasta-aiheet
Haittavaikutuksia ovat mm. vapina, kohonnut verenpaine, ikenien liikakasvu, erilaiset vatsavaivat ja tuntopuutokset. Lääkitystä ei tule käyttää mikäli on hoitamaton verenpainetauti, pahanlaatuinen kasvain tai munuaisten vajaatoiminta.
Raskaus ja imetys
Siklosporiinia ei tule käyttää raskauden ja imetyksen aikana.
Sulfasalatsiini
Sulfasalatsiinin (Salazopyrin® ) lyhyen aikavälin vaikuttavuus on samaa tasoa kuin lihakseen ruiskutettavalla kullalla, metotreksaatilla ja penisillamiinilla. Vaikutus alkaa nopeammin kuin tablettikullalla tai klorokiinivalmisteilla. Näyttö pitkän aikavälin vaikuttavuudesta on niukka, joskin sulfasalatsiini saattaa hidastaa niveltuhojen kehittymistä. Riittämätön tai ohimenevä teho ovat tavallisimmat lääkityksen keskeytyksen syyt.
Annostelu
Hoito aloitetaan yhdellä grammalla vuorokaudessa, jaettuna kahteen annoskertaan. Kuukauden kuluessa annostus nostetaan 1 grammaan kahdesti vuorokaudessa. Enimmäisannos on 3 grammaa vuorokaudessa.
Haittavaikutukset ja vasta-aiheet
Sulfasalatsiinia käyttävillä on haittavaikutuksina mm. vatsavaivoja ja hoidon lopettamisen yhteydessä ohimenevä siittiötuotannon häiriö. Vakavia, mutta onneksi harvinaisia, haittavaikutuksia ovat yliherkkyysihottuma ja verenkuvan muutokset.
Raskaus ja imetys
Raskauden aikana suositellaan lisänä foolihapon nauttimista.
Kulta reumalääkkeenä
Kulta
on jo vanha lääke reumaan, joka on syrjäytymässä uudempien, vähemmän
sivuvaikutuksia aiheuttavien, lääkkeitten tieltä. Edelleen kuitenkin
kultahoidollakin on sijansa reumalääkkeiden joukossa varsinkin
lievemmän nivelreuman hoidossa. Kultaa voidaan käyttää reumalääkkeenä
tabletteina tai pistoksina.
Kultahoidosta päättäminen
kuuluu erikoissairaanhoitoon, perusterveydenhuollossa seurataan
lääkityksen onnistumista ja seurataan hoidon turvallisuutta kokeilla.
Kultahoidon tavoitteet ovat kuten muullakin reuman lääkehoidolla eli
pyrkiä estämään niveltuhoa, invalidisoitumista ja vähentämään
reumakirurgian tarvetta sekä parantamaan potilaan toimintakykyä ja
elämän laatua.
Pistokulta
Kultapistoksessa (Myocrisin®
) vaikuttavana aineena on natriumaurotiomalaatti, joka hillitsee
nivelten tulehdusta ja hidastaa tai pysäyttää nivelreuman etenemisen.
Tarkka vaikutusmekanismi on edelleen epäselvä. Pistokullan vaikutus
tulee suhteellisen hitaasti esille, noin kolmen kuukauden kuluttua
hoidon aloituksesta. Vaikutusta odotetaan kuuden kuukauden kohdalle ja
lääkitystä vaihdetaan, mikäli toivottavaa vastetta ei saavuteta.
Pistoksia annetaan alkuun kerran viikossa kunnes toivottava vaste on
saatu, tämän jälkeen ylläpitohoitona 50 mg 1-4 viikon välein.
Sivuvaikutuksina saattaa esiintyä ihon kutinaa ja ihottumaa. Metallin
maku suussa tai haavaumat limakalvoilla ovat myös mahdollisia
sivuvaikutuksia, joihin voidaan vaikuttaa annosta pienentämällä. Kulta
poistuu varsin hitaasti elimistöstä, kuten myös sivuvaikutukset.
Laboratoriokokeilla seurataan kultahoidon mahdollisesti aiheuttamaa
munuaisten toiminnanhäiriötä.
Tablettikulta
Kultatableteissa (Ridaura®
) vaikuttavana aineena on auranofiini, joka imeytyy suoliston kautta
elimistöön. Valmiste hillitsee nivelten tulehdusta ja hidastaa tai
pysäyttää nivelreuman etenemisen. Sen vaikutus tulee myös noin kolmessa
kuukaudessa ja tulee vaihtaa mikäli vastetta ei saada kuuden kuukauden
kuluessa.
Tabletit otetaan runsaan nesteen kera. Yleisin
annos on 1 tabletti kahdesti vuorokaudessa. Yksi tabletti sisältää
vaikuttavaa ainetta 3 mg.
Aurofiinin sivuvaikutukset
ovat yleensä lieviä. Sitä voidaan kokeilla, vaikka pistoskulta olisikin
aiheuttanut sivuvaikutuksia. Tavallisimpia sivuvaikutuksia ovat ripuli,
kutina ja ihottuma. Pitkään kestänyt hoito voi aiheuttaa suun ja muiden
limakalvojen tulehduksia. Laboratoriokokein seurataan muita
elinvaikutuksia.
Kultahoito raskauden ja imetyksen aikana
Suun kautta otettavaa kultaa ei voi käyttää raskauden ja imetyksen
aikana, kuten ei myöskään pistoskultaa raskauden aikana. Imetyksen
aikana sen sijaan pistoskultaa voidaan käyttää. Lääkityksen aikana
tulee huolehtia luotettavasta ehkäisystä.
Kultahoidon turvallisuuskokeet
Pistoskullalla hoitoa aloitettaessa seurataan laboratoriokokein kerran
kahdessa viikossa kahden kuukauden ajan verenkuva- sekä virtsan
valkuaisarvoja (hb, leuk, tromb, u-alb-O) sekä ennen jokaista
injektiota virtsan valkuaisarvoa ja ennen joka kolmatta injektiota
verenkuva-arvoja.
Kultatableteilla hoidettaessa
seurataan laboratoriokokein kolmen kuukauden ajan kerran kuukaudessa
verenkuva- ja virtsan valkuaisarvoja sekä tämän jälkeen kerran kolmessa
kuukaudessa.
Lääkeannoksen suurentamisen jälkeen otetaan
kontrollikokeet kerran tihennetysti, kuten lääkettä aloittaessa. Mikäli
virtsaan ilmaantuu valkuaista, pidetään lääkityksessä yhden viikon
tauko.