Näin aivot toimivat - tietoa oppimisesta ja muistamisesta

Vasta julkaistu amerikkalaistutkimus paljastaa uutta tietoa eräästä neurotieteen mysteeristä: kuinka ihmisen aivot oppivat ja muistavat. Tutkimuksen sisältöön kuuluivat muun muassa musikaalinen muisti, muutossokeus sekä tarkkaavaisuus- ja ylivilkkaushäiriö ADHD. Tutkimus tarkastelee, miten aivojen rakenteiden ja toiminnan muutokset, tai molemmat vaikuttavat ihmisen käyttäytymiseen.

Tuoreen tutkimuksen tulokset esiteltiin Neuroscience 2011 -tapahtumassa. Tutkimuksesta uutisoi Medical News Today -sivusto.

Tutkimuksessa selvisi seuraavia asioita:

Kaksi aivojen osaa, jotka yhdistetään muistoihin ja pakko-oireiseen häiriöön, ovat suurempia sellaisella henkilöllä, joilla on pitkälle kehittynyt omaelämäkerrallinen muisti. Kyseessä oleva tila on erittäin harvinainen. Kyseisen tilan omaava ihminen voi muistaa lähes kaiken omasta elämästään.

Saksalainen sellisti, joka kärsii vakavasta muistinmenetyksestä, voi kuitenkin soittaa normaalisti, sekä opetella uutta musiikkia. Tutkimustuloksen mukaan musikaaliset muistot ovat varastoituneet eri tavoilla kuin muut muistot.

Ilmiö, jota kutsutaan muutossokeudeksi, voi johtua kyvyttömyydestä vertailla tietoisesti peräkkäisiä tapahtumia. Ilmiötä tutkittiin 100 vuotta vanhan korttitempun avulla. Muutossokeudesta kärsivä henkilö ei huomaa silmiensä edessä tapahtuvaa muutosta, kuten esimerkiksi keskustelukumppanin vaihdosta.

Aivojen avainasemassa oleva kognitiivinen hallinta-alue toimii epänormaalisti ADHD-lapsilla. ADHD:ta sairastavilla lapsilla on hankalampaa opiskella koulussa kuin normaaleilla lapsilla.

Keski-iän ylittäneillä naisilla oli eroja aivojen toiminnassa. Niillä naisilla, joilla oli kognitiivisia vaivoja, aivot joutuivat työskentelemään kovemmin kuin niillä naisilla, joilla vastaavia ongelmia ei ollut. Tutkimustulos voi auttaa tunnistamaan dementiariskin tulevaisuudessa.

Tutkijoiden mukaan tuoreet tutkimustulokset auttavat ymmärtämään aivojen toimintaa paremmin, kun kyseessä on uuden asian oppiminen ja myöhemmin muisteleminen. Tutkimukset antavat uusia mahdollisuuksia tutkia muistia ja oppimista rappeuttavia sairauksia, sekä mahdollisesti kehittää uusia hoitomuotoja aivoperäisiin sairauksiin.

Ajankohtaiset terveys- ja hyvinvointiuutiset suoraan sähköpostiisi nyt kerran viikossa!

Lue lisää:
Näin aivot muuttuvat ikääntymisen myötä
Lihavien aivot rappeutuvat nopeammin
Aivot muuttuvat liikunnan myötä
ADHD-lapsilla pienempi häntätumake
Muusikon muisti ei tylsisty