Uutisia muistista

Miksi muistat paremmin huonoja muistoja kuin hyviä?

Ihmiselämässä tapahtuu sekä hyviä että huonoja asioita. Silti aikojen kuluttua mielessä pyörivät enemmän negatiiviset muistot kuin positiiviset. Usein myös ikävät kokemukset jäävät mieleen yksityiskohtaisemmin. Stanfordin yliopiston viestinnän professori Clifford Nass kertoo, miksi.

Kyseessä ovat sekä psykologiset että fyysiset tekijät. Nassin mukaan aivot käsittelevät positiivisia ja negatiivisia muistoja eri paikoissa. Negatiiviset tapahtumat vaativat usein enemmän ajattelua, jolloin aivot prosessoivat niitä enemmän. Lisäksi negatiiviset asiat usein paisuvat päässä, ja niitä kuvaillaan vahvemmin ilmaisuin kuin positiivisia tapahtumia.

Sosiaalipsykologian professori Roy F. Baumeister Floridan osavaltion yliopistosta kertoo, että negatiivisten asioiden vatvominen kuuluu ihmisluontoon, ja sama ilmiö on havaittu myös eläimillä. Negatiivinen palaute ja ikävät sattumukset vaikuttavat ihmiseen vahvemmin kuin positiiviset tapaukset ja kokemukset. Ihminen muistaa paremmin haukut kuin kehut, uuden ystävän saaminen ei auta ystävän menettämisen suruun, ja vanhempien moitteet peittoavat aina hyvän palautteen.

Kurjuuden vatvomiseen syynä evoluutio ja kulttuuri?

Huonot muistot haihtuvat mielestä hitaammin kuin hyvät. Tutkimuksissa aikuiset kertoivat lapsuudestaan, ja vaikka he olisivat kuvanneet lapsuuttaan miellyttäväksi ja onnelliseksi, he muistivat silti paremmin huonoja asioita kuin hyviä.

Huonojen muistojen säilyvyyttä voi selittää myös evoluutiolla. Huonoihin asioihin keskittyvät ja varautuvat ihmiset ovat voineet selviytyä paremmin vaaran paikoissa. Ja ne henkilöt, jotka ovat selviytyneet kiperistä tilanteista paremmin, ovat saaneet jatkettua sukuaan todennäköisemmin. Ihmisen yleiseen selviytymisvaistoon kuuluu negatiivisiin asioihin varautuminen enemmän kuin positiivisiin.

Professori Nash kertoo myös, että ihmiset antavat enemmän kiitosta negatiivisia asioita vatvoville henkilöille. Usein negatiivisesti ajattelevia ihmisiä pidetään älykkäämpinä kuin yltiöpositiivisia ihmisiä. Näin ollen kulttuuri on voimistanut negatiivisten ajatusten kehää. Kuitenkin, oloaan voi helpottaa olemalla tietoinen asiasta.

Pomo, harjoittele kritiikin antamista

Epäonni ja kritiikki kuuluvat myös työelämään. Harvardissa on tutkittu negatiivisen ajattelun vaikutusta työelämässä. 238 eri alan ammattilaista pyydettiin tekemään oman alansa töitä ja pitämään päiväkirjaa töistään. Tutkimuksissa havaittiin, että kaikkein tyydyttävintä ammattilaisille oli saada pieni läpilyönti ja onnistuminen normaalissa työssä. Mutta jos edistysaskel jäi saamatta, se pilasi koko päivän. Yli 12 000 päiväkirjamerkinnän analysoinnin jälkeen tutkijat totesivat, että takaiskut vaikuttivat ihmiseen yli kaksi kertaa voimakkaammin kuin edistysaskeleet.

Erityisesti esimiesasemassa olevien olisi hyvä tietää kritiikin vaikutukset työntekijään. Ylimalkaista kehumista on syytä välttää, mutta kritiikin antoakin on hyvä harjoitella. Paras tapa antaa kritiikkiä on antaa sitä rakentavasti, ja pienissä osissa kerrallaan. Usein ihminen kykenee ottamaan kerralla vastaan vain yhden negatiivisen palautteen.

Kun työntekijälle antaa negatiivista palautetta, olisi hyvä aina muistaa myös työn positiiviset puolet. Asiantuntijat vinkkaavat, että palaute kannattaa aloittaa aina positiivisella asialla, sen jälkeen voi mainita kehittämisehdotuksia, ja lopuksi palata positiiviseen.

Negatiivisten asioiden vatvomisesta ja muistamisesta uutisoi The New York Times.



Lue lisää:
Tulevaisuutta: ikävät muistot unohduksiin lääkkeiden avulla?
Keksityt muistot vaikuttavat käytökseemme
Uutta tietoa muistojen syntymisestä
Ärtyneet ihmiset ajattelevat iloisia tarkemmin
Onnelliset elävät pidempään

Keskustele:
Huono työilmapiiri masentaa
Keskittymiskyvystä