Sydänklinikka
Etsi lääkäri
Etsi hammaslääkäri
Sydänklinikka Sydänklinikka antaa tietoa sydämen terveydestä, ongelmista sekä niiden ennaltaehkäisystä ja hoidosta.

Muita sydänongelmia

Pienempi fontti Suurempi fontti   Tulosta Lähetä ystävälle

Sydämen rytmihäiriöt

Julkaistu 25.09.2008

Tavallisesti sydämen eteisen sinussolmuke tahdistaa sykkeen. Syke on ihmisen levätessä harva ja nousee rasituksen aikana vähitellen. Sydämen eteisissä ja kammioissa olevissa soluissa on myös omaa sähköistä aktiivisuutta, ja näiden solujen häiriöt voivat aiheuttaa erilaisia rytmihäiriöitä. Tavallisimpia rytmihäiriöitä ovat eteislisälyönnit, kammiolisälyönnit, eteisvärinä ja eteislepatus, ja kohtauksittainen takykardia (tiheälyöntisyys).

Lisälyönnit

Eteislisälyönnit syntyvät, kun sydämen eteisessä olevista soluista lähtee liikkeelle ylimääräinen sydämen lyönti. Kammiolisälyönti syntyy, kun tällainen ylimääräinen lyönti saa alkunsa kammiosta. Tyypillisesti lisälyönti tulee nopeasti tavallisen lyönnin perään, ja sitä seuraa tavallista pitempi tauko sydämen lyönnissä. Lisälyönnit ovat yleensä vaarattomia. Lisälyönnit voidaan todeta sydänfilmistä (EKG).

Eteisvärinä

Eteisvärinässä sydämen eteisten sähköinen toiminta häiriintyy siten, että sinussolmuke ei tahdista sydäntä, vaan eteiset supistelevat hyvin nopeasti ja tehottomasti. Eteisten värisevän, poikkeavan toiminnan vuoksi sydämen kammiot supistelevat myös epätasaisesti ja usein nopeasti. Ilman hoitoa syketaso on tavallisesti 100-160 minuutissa.

Eteisvärinä voidaan todeta tavallisesta sydänfilmistä (EKG). Sydänfilmin perusteella voidaan määritellä, onko kyseessä tavallinen eteisvärinä (flimmeri) vai sille läheistä sukua oleva eteislepatus (flutteri).

Eteisvärinä ilmaantuu joskus ilman erityisiä altistavia tekijöitä, mutta voi liittyä moniin sairauksiin. Tällaisia sairauksia ovat sepelvaltimotauti, kohonnut verenpaine, diabetes, sydämen vajaatoiminta ja läppäviat. Myös kilpirauhasen liikatoiminta altistaa eteisvärinälle.

Eteisvärinä on harvinainen alle 40 vuoden iässä. Eteisvärinän esiintyvyys suurenee iän myötä siten, että noin 5%:lla 60-vuotiaista ja lähes puolella 80-vuotiaista on eteisvärinä.

Eteisvärinä ei ole yleensä henkeä uhkaava. Jos syketaso ei ole kovin nopea, eteisvärinä ei välttämättä aiheuta oireita. Nopea syketaso voi saada aikaan tykytyksen tunnetta, rintakipua, huimausta ja poikkeavaa hengästymistä. Eteisten värisevä, heikko supistuminen altistaa verihyytymän synnylle. Tämän vuoksi eteisvärinäpotilaan on yleensä syytä käyttää veren hyytymistä estävää lääkitystä.

Miten eteisvärinää hoidetaan?

Kun eteisvärinä on todettu, aloitetaan yleensä kammioiden nopeaa rytmiä hidastava lääkitys, ensisijaisesti beetasalpaajalla tai digoksiinilla. Jos eteisvärinä aiheuttaa oireita tai huomattavaa haittaa terveydelle, voidaan tehdä rytminsiirto (kardioversio) lääkkein tai sähköisesti. Ennen rytminsiirtoa aloitetaan tarvittaessa veren hyytymistä estävä lääkitys. Rytminsiirron jälkeen voidaan käyttää eteisvärinää estävää lääkitystä, esimerkiksi beetasalpaajaa. Jos rytmihäiriölääkkeet eivät auta, saattaa olla mahdollista hoitaa tilannetta sydämen sisäisellä katetrihoidolla, ablaatiolla.

Kohtauksittainen tiheälyöntisyys

Supraventrikulaarisessa takykardiassa (tiheälyöntisyydessä) useimmiten eteisten ja kammioiden välissä olevan eteis-kammiosolmukkeen toimintahäiriö aiheuttaa nopean, äkillisesti alkavan ja loppuvan rytmihäiriön. Syke saattaa olla 160-200 tasolla. Jos rytmihäiriö ilmaantuu hyvin harvoin, ei erityistä hoitoa välttämättä tarvita. Häiritseviä tai vakavia kohtauksia voidaan estää pysyvästikin katetriablaatiohoidolla.





Arvostele artikkeli
3.5 (74 arvostelua)
Tämä artikkeli antoi minulle riittävästi tietoa:
Ei pidä paikkaansa Pitää paikkansa
Lukijoiden kommentit (6)
Näytä kommentit

harrastelija (vieras)

26.03.2014 10:50

 

voiko saada lisälyöntejä tai rytmihäiriöitö, jos makaa toisen ihmisen päällä esim rakastelun jälkeen ja on ns. sydämet vastakkain?

 


Mummi 70 v. (vieras)

28.01.2014 13:48

 

Minulla alkoi olla viime keväänä rajuja eteisvärinä kohtauksia jopa heräsin unesta siihen. Pulssi oli todella korkea. Soitin ambulannsin. He totesivat että mentävä sairaalaan päivystykseen. Lääkkeillä saatiin tasaantumaan rytmi.
Mutta toistui usein sen kevään aikana ja taas sairaalaan. Lääkäri oli lähetteen laittanut tutkimuksiin ja tulos oli tapaukseni vaatii tahdistimen. Koska pulssi oli korkea kohtauksen aikaan ja laski liiaksi lääkk... näytä kokonaan

 


Erkki Säkkinen (vieras)

29.12.2012 17:58

 

Kävin lääkärissä rytmihäiriöitten takia syke 45-65 monta lyömätöntä tyhjää
kohtaa min,aikana 10-15kertaa.Eikä se yritä ottaa kiini ns,tyhjää kohtaa
Lääkäri määräsi Beta-salpaajaa.Eli vointini huononi.Mitä tehdä hoitikone
minua väärin

 


mami (vieras)

21.04.2010 18:46

 

Värinä on inhoittavaa ja aina ei ymmärrä onko se vakavaa. Minulla on
Plavix ja beetasalpaaja. Veriarvot ovat hyvät. Kuitenkin on paha olla ajoittain. Ekg:n nähtyään hoitajat ihmettelivät, lääkäri ei. Miten se on mahdollista Olen 72 vuotias ja potenut muutaman tian, ehkä yksi pieni tulppakin ja näkökenttäpuutos. Olen hoikka, likun arkisesti ja alavireinen kaikenkaikkiaan.

 


Asko (vieras)

04.04.2010 17:29

 

Mielestäni potilaan neuvonta jälkihoidosta unohdetaan näissä artikkeleissa. Itseltäni on saatu flimmeri sinus-rytmiin kahdesti kardioversiossa , mutta flimmeri palasi ensin 5 pv ja sitten 8 pvän jälkeen takaisin. Teinkö liian paljon raskaita lumitöitä vai hiihdinkö liian pitkiä(25-30 km ) päivälenkkejä?.Harmittaa, kun asiantuntijat saavat vian korjattua, mutta potilas sitten tietämättään voi vaivan uusia; sairaalan ohje oli "kaikkea liikuntaa voi harrastaa"

 


Sivu 1 / 2
1 2 » Viimeinen >
Kirjoita oma kommenttisi
Kommentti:
Nimimerkki:

Valitse tarkasteeksi "Ravinto" (kohta 4)

Varmistus:

tutustu Sydänklinikkaan



PalveluinfoSivukarttaPalauteMediatiedot