Miten tyypin 2 diabetes todetaan?
Julkaistu 23.02.2010
Lääkäri voi
epäillä diabetesta esitietojen, sukuhistorian, löydösten sekä oireiden
perusteella. Diagnoosi varmennetaan laboratoriokokeilla, joihin kuuluu
olennaisena verensokerin mittaaminen. On tärkeää määrittää, mikä on veren
sokeripitoisuus syömättä eli niin sanottu paastoarvo, joka otetaan yleensä
aamulla yöllisen paaston jälkeen. Lisäksi voidaan tutkia elimistön reagointia
sokeriin; paastotilassa ja kaksi tuntia sokerinesteen nauttimisen jälkeen
mitataan veren sokeritaso. Myös insuliinin eritystä voidaan mitata. On myös
olemassa verikoe pitkäaikaisten sokeritasojen arvioimiseksi.
| Mitattava suure |
Normaali |
IGT |
IFG |
Diabetes |
| Paastoarvo (mmol/l) |
|
|
- 6.1–6.9 (WHO)
-
5.6–6.9 (ADA)
|
≥ 7.0 |
| Rasituskokeen kahden tunnin
arvo (mmol/l) |
< 7.8 |
7.8–11.0 |
|
> 11.0 |
| Satunnainen arvo oireisella
henkilöllä (mmol/l) |
|
|
|
> 11.0
|
|
Diagnoosikriteerit laskimoveren plasman glukoosipitoisuuden perusteella.
|
- WHO = Maailman terveysjärjestö
- ADA = American Diabetes Association
- IGT = heikentynyt glukoosinsieto
- IFG = suurentunut paastoarvo
|
Taulukot:
Käypä Hoito
WHO:n
diagnoosiraja on aamupaastoarvo (fP-gluk) 7 mmol/l tai sen yli kahtena eri
päivänä mitattuna. Lisäksi satunnaisena kertamittauksena yli 11 mmol/l arvo
viittaa jo suoraan vahvasti diabetekseen. Kakkostyypin diabetes löydetään usein
ilman oireita, mutta yleinen väsymys, heikotus ja tihentynyt virtsaamistarve
voivat olla diagnoosiin johtamassa. Infektioherkkyys, hermoperäiset säryt,
masennus ja näön huononeminen voivat myös viitata diabetekseen.
Voimakas
laihtuminen, isot virtsamäärät ja jano viittaavat enemmän tyypin 1 diabeteksen
suuntaan. Virtsassa esiintyvä sokeri voi olla diabetekseen liittyvää, muttei
ole täysin luotettava diagnosointiperuste munuaisten virtsansokerin yksilöllisen
erityskynnyksen takia. Joillakin henkilöillä voi joissain tilanteissa ajoittain
karata sokeria virtsaan normaaleillakin veren sokeritasoilla.
Pitkäaikaissokerin
mittaus eli HbA1c (sokeroitu hemoglobiini) ei ole yksinään alkuvaiheessa
luotettava. Mitattava suure kuvaa yleistä sokeritasoa viimeisten kuukausien
aikana, joka voi taudin alkuvaiheessa olla vielä normaalitasolla. Selkeästi
koholla ollessaan se kuitenkin viittaa vahvasti diabetekseen.
- heikentynyt
sokerinsieto todetaan, jos kahden tunnin sokeritestin arvo laskimoveren
plasmasta on välillä 7,8-11 mmol/l
- kohonnut
paastosokeri todetaan, jos veren plasman paastoarvo on 6,1-6,9 mmol/l
- kohonnut
paastosokeri ja heikentynyt sokerinsieto ovat diabeteksen esiasteita enteillen
tulevaa diabetesta. Kyseisiin ilmiöihin, etenkin heikentyneeseen sokerinsietoon,
liittyy selkeästi lisääntynyt sydän- ja valtimotapahtumien vaara.