Kiitoksia Tohtori.fi lukijoille. Sivusto uudistuu loppuvuoden aikana ja jatkossa löydät Tohtorin sisällön Terve.fi -sivuilta. Tämä takia et mahdollisesti löydä etsimääsi täältä tai sinut ohjataan Terve.fi -sivulle.

Keho- ja liikuntaklinikka
Etsi lääkäri
Etsi hammaslääkäri
Keho- ja liikuntaklinikka Liikunta auttaa pitämään kehosi kunnossa ja mielikin voi paremmin. Lue liikunnan hyödyistä ja erilaisista liikuntalajeista. Voit myös testata liikutko tarpeeksi.

Yleistä liikunnasta

Pienempi fontti Suurempi fontti   Tulosta Lähetä ystävälle

Mitä kehossa ja mielessä tapahtuu - liikunnan hyödyt

Julkaistu 23.09.2009

Säännöllisen liikunnan rooli sairauksien ennaltaehkäisyssä, hoidossa ja kuntoutuksessa on vakiinnuttanut asemansa kansanterveytemme edistämisen yhtenä tärkeänä kulmakivenä. Liikunnan vahvaa yhteiskunnallista asemaa kuvaa osaltaan myös se, että Liikunnan käypä hoito - suositus julkaistiin vuonna 2008 lokakuussa. Perustelu liikuntalääkkeen käytölle on selvä: tutkimustieto osoittaa kiistatta säännöllisen liikunnan harrastamisen hyödyn terveydelle. Esimerkiksi hyvä aerobinen - eli kestävyyskunto suojaa ennenaikaiselta kuoleman vaaralta tehokkaasti, ja toisaalta riittävä lihaskunto on tiiviisti yhteydessä hyvään fyysiseen toimintakykyyn ja parempaan elämänlaatuun erityisesti ikääntyvillä. Mitä sitten kehossa ja mielessä säännöllisen harjoittelun myötä tapahtuu?

Liikunnan fysiologisten vaikutusten lainalaisuudet

Jotta harjoitusvaikutus elimistössä tapahtuu, täytyy elimistöä kuormittaa riittävän usein ja riittävän tehokkaasti. Vaikutusten ilmeneminen elimessä tai elinjärjestelmässä edellyttää tavanomaista rasittavampaa kuormittamista eli fysiologista ylikuormitusta. Riittävän levon ja säännöllisen liikuntaharjoittelun jatkuessa elimistö tottuu ja mukautuu kuormitukseen, jolloin liikunta ei ole enää fysiologisesti ylikuormittavaa. Tällä tehotasolla ja määrällä voidaan ylläpitää esimerkiksi saavutettu kuntotaso. Jos kuntoa halutaan kuitenkin edelleen kohentaa, on liikunnan määrää ja tehoa lisättävä. Tätä lainalaisuutta kutsutaan asteittaisen kuormittavuuden lisäämisen eli progressiivisuuden periaatteeksi. Kuitenkin jossain vaiheessa kunnon edelleen kohottaminen vaikeutuu, vaikka harjoitteluvolyymiä ja tehoa kasvatettaisiin edelleen. Silloin liikutaan yksilöllisen suorituskyvyn tai harjoitettavan ominaisuuden maksimirajoilla. Harjoittelu on myös spesifistä, mitä kuvaa hyvin esimerkiksi se, että jos harjoitetaan hauislihasta kuntosalilla, niin lihas kehittyy, mutta kestävyyskunnossa ei tapahdu merkittäviä muutoksia. Säännöllisen liikunnan loputtua tai vähennyttyä merkittävästi kunto palautuu kohti lähtötasoa suhteellisen nopeasti. On myös mainittava, että samanlainen liikuntaohjelma voi tuottaa hyvinkin erilaisen vasteen eri yksilöiden välillä.

Liikunnan vaikutus elimistön rakenteeseen ja toimintaan

Harjoittelu lisää aluksi lihasten hermostollista herkkyyttä, jolloin lihasten koordinaatio, voima ja teho paranevat. Myöhemmin proteiinisynteesi lisääntyy, mikä johtaa lihaksen kasvuun. Luuston koko, massa ja vahvuus kasvavat paikallisesti. Nivelruston ravitsemus tehostuu ja nivelen toiminnalliset ominaisuudet paranevat. Aineenvaihdunnassa tapahtuu useita suotuisia muutoksia, muun muassa rasvojen hapetus tehostuu ja hyvän HDL - kolesterolin määrä lisääntyy. Sydämen syke levossa ja submaksimaalisessa kuormituksessa pienenee, sydänlihas vahvistuu ja sydämen yhdellä lyönnillä pumppaama verimäärä kasvaa. Ääreisverenkierron hiussuonten määrä kasvaa ja verenpaine pienenee levossa ja fyysisessä kuormituksessa. Veren tilavuus kasvaa, punasolujen määrä lisääntyy ja entsyymiaktiivisuus kasvaa, jolloin hapen irtoaminen punasolusta energiantuottoon tehostuu. Yhteenvetona voidaan todeta liikunnan aikaansaavan mittavan määrän hyvään terveyteen liittyviä vaikutuksia, jotka ehkä konkreettisimmin ilmenevät hyvänä fyysisenä kuntona.

Liikunta ja mieli - mikä selittää hyvän olon tunnetta?

Useat meistä kuvaavat liikunnan tuottavan hyvän olon tunteen ja auttavan mieltä rentoutumaan. Ilmiötä on selitetty sillä, että liikunta lisää mielihyvähormonien, esimerkiksi endorfiinien, tuotantoa tai pitoisuutta. On myös arveltu, että liikunta muuttaa keskushermoston välittäjäaineiden, esimerkiksi noradrenaliinin, dopamiinin ja serotoniinin, pitoisuuksia niin, että mieliala paranee. Eräässä tuoreessa tutkimuksessa liikunnan jälkeen havaittiin niiden aivoalueiden toimivan erityisen aktiivisesti, missä aistitaan hyvän olon tunnetta. Lisäksi on esitetty, että psykologiset mekanismit, kuten esimerkiksi minäkuvan tai itsearvostuksen muuttuminen, selittävät liikunnan tuottamaa hyvinvointia. On myös mahdollista, että liikunnan tuottamat fysiologiset vasteet, esimerkiksi stressihormonipitoisuuksien nousu liikunnan aikana, sopeuttavat ja muokkaavat elimistöä stressin kokemiselle ja muodostavat tällä tavoin yhteyden hyvän olon tunteelle.





Arvostele artikkeli
2.5 (62 arvostelua)
Tämä artikkeli antoi minulle riittävästi tietoa:
Ei pidä paikkaansa Pitää paikkansa



PalveluinfoSivukarttaPalauteMediatiedot