Haittavaikutukset sydämeen ja verisuoniin
Julkaistu 15.11.2007
Hapenpuute
Sydämen kuormitus
Verisuonten ahtautuminen
Sepelvaltimotauti
Impotenssi
Sydäninfarktin vaara
Äkkikuoleman uhka
Lopettamisen vaikutus sydän- ja verisuonisairauksiin
Kolmasosa kaikista sydän- ja verisuonitaudeista johtuu tupakoinnista. Tupakointi lisää:
- sydämen rytmihäiriöitä
- stressihormonien erittymistä ja sympaattisen hermoston ylivireyttä
- kohottaa verenpainetasoa ja sydämen lyöntitiheyttä
- kiihdyttää valtimoiden kovettumista
- lisää verihiutaleiden paakkuuntumista sekä
- heikentää veren hapenkuljetuskykyä
Sydäntautien riski nousee huippuunsa jo vähäisestä tupakointimäärästä. Myös tupakoivan äkkikuoleman vaara kasvaa
Hapenpuute
Tupakan sisältämä hiilimonoksidi eli häkä heikentää hapen kulkua sydänlihakseen. Jos sydänlihas ei saa happea tarpeeksi esimerkiksi rasituksessa, syntyy rintakipu eli angina pectoris.
Tupakan hiilimonoksidi sitoutuu veren hemoglobiiniin, jonka tehtävä verenkierrossa on hapen kuljettaminen mm. sydänlihakseen. Tupakoijalla hemoglobiinia jää vähemmän vapaaksi hapen kuljettamista varten.
Sydän yrittää korvata hapenpuutetta sykkimällä nopeammin. Se kuluttaa enemmän happea. Tupakoiva angina pectoris -potilas saa rasituksessa helpommin kipuja kuin tupakoimaton.
Sydämen kuormitus
Jokainen tupakointikerta piiskaa sydäntä entistä kovempaan työhön ja rasittaa sitä. Nikotiini nostaa tilapäisesti verenpainetta ja sydämen sykintätiheyttä sekä lisää sydämen pumppaaman veren määrää ja veren virtausta sydämen valtimoissa.
Tupakointi lisää sepelvaltimotaudin vaaraa niillä ihmisillä, joilla on ennestään korkea verenpaine. Tupakointi nopeuttaa vaikea-asteisen verenpainetaudin kehittymistä.
Verisuonten ahtautuminen
Tupakointi vähentää selvästi veren hyvää kolesterolia eli HDL-kolesterolia, jonka tehtävänä on kuljettaa kolesterolia kudoksista pois.
Tupakointi huonontaa valtimoiden sisäkalvon toimintaa ja lisää rasvan kertymistä valtimon seinämään. Näin kehittyvä ateroskleroosi ahtauttaa valtimot ja ne menettävät kovettuessaan kimmoisuuttaan. Tällöin sydämen on tehtävä enemmän työtä pystyäkseen pumppaamaan verta ahtautuneisiin ja kovettuneisiin suoniin. Sydäninfarktin ja aivohalvauksen vaara kasvaa.
Sepelvaltimotauti
Päivittäinen vuosia jatkunut tupakointi kolminkertaistaa sepelvaltimotaudin todennäköisyyden. 30-50 -vuotiailla tupakoitsijoilla sepelvaltimotaudin vaara on jopa viisinkertainen.
Tupakoinnin aiheuttamaan sepelvaltimosairauden syinä ovat:
- sydänlihaksen hapensaannin heikkeneminen
- verihiutaleiden kokkaroituminen
- verisuonten kalkkiutuminen
- sydämen rytmihäiriöiden ja kammiovärinäalttiuden lisääntyminen
Kohonnut veren kolesteroli tupakoijalla moninkertaistaa vaaran sairastua sepelvaltimotautiin. Tupakoijilla esiintyy enemmän ja vaikeampiasteista sepelvaltimoiden ja aortan kovettumista kuin tupakoimattomilla. Tupakoijat sairastuvat myös alaraajavaltimosairauksiin muita useammin ja yleensä vaikeammin. Heillä on suurempi mahdollisuus saada aortan pullistuma (aneyrysma). Jos tupakoija sairastaa diabetesta, valtimotaudin riski moninkertaistuu.
Impotenssi
Tupakointi on myrkkyä potenssille. Tupakointi pahentaa ateroskleroosia myös muissa kuin sepelvaltimoissa, esimerkiksi peniksen valtimoissa. Ateroskleroosi on yleisin impotenssin elimellinen syy.
Sydäninfarktin vaara
Tupakan arvioidaan aiheuttavan 20-25% sydäninfarkteista. Tupakoitsijoilla kuolemaan johtavan sydäninfarktin riski lähes kaksinkertaistuu. Tupakoivat infarktipotilaat ovat keskimäärin kymmenen vuotta nuorempia kuin tupakoimattomat infarktin saaneet.
Tupakointi vaikuttaa sydäninfarktin syntymekanismiin. Sepelvaltimon sisäseinämään kehittyy vuosien kuluessa ateroskleroosin seurauksena ateroomaplakki, joka ahtauttaa sepelvaltimoa. Kun tämä kova plakki repeää, suonen seinämään syntyy vaurio, ikään kuin haava. Vaurioituneen sepelvaltimon seinämästä paljastuu kollageenia ja ateroomamassaa. Muutamassa minuutissa paikalle saapuu verihiutaleita (trombosyyttejä) paikkaamaan vauriota. Näistä muodostuu sepelvaltimon tukos, joka estää veren ja hapen pääsyn sydänlihakseen. Tämä johtaa sydänlihasvaurioon, sydäninfarktiin.Tupakointi lisää tukkeutumisvaaraa, koska se kiihdyttää veren hyytymistä, verihiutaleiden kerääntymistä ja takertumista toisiinsa sekä kohottaa veren fibrinogeenipitoisuutta. Tupakointi myös lyhentää veren hyytymisaikaa ja tekee veren paksummaksi. Näin tupakoija voi saada sydäninfarktin helpommin kuin tupakoimaton.
Päivittäin tupakoivilla on 2-5 kertainen vaara saada sydänkohtaus verrattuna niihin, jotka eivät ole koskaan tupakoineet. Nuorilla tupakoitsijoilla suhteellinen riski on suurempi. Suurin osa tupakoinnin aiheuttamista kuolemista johtuu sydän- tai aivoinfarktista.
Jo 3-5 savuketta päivittäin polttavilla naisilla riski saada sydänkohtaus on kaksinkertainen tupakoimattomiin verrattuna. Tupakka vahingoittaa estrogeenihormonia, joka suojelee naista sydäntaudeilta. Tupakointi on naiselle 50 % vaarallisempaa kuin miehille.
Äkkikuoleman uhka
Tupakointia jatkaessaan infarktista kerran toipunut antautuu todelliseen vaaraan, sillä riski saada uusi infarkti on erittäin suuri. Sydäninfarktikuolleisuus on tupakoivilla 50-200 kertainen tupakoimatomiin verrattuna.
Tupakoivan sepelvaltimotautia sairastavan äkkikuoleman vaara on suuri, koska rytmihäiriöt ja kammiovärinäalttius ovat lisääntyneet.
Lopettamisen vaikutus sydän- ja verisuonisairauksiin
Tupakoinnin lopettaminen hyödyttää eniten juuri sydänsairauksien kohdalla. Sairastumisvaara pienenee lähes tupakoimattomien tasolle jo muutaman vuoden kuluttua lopettamisesta. Lopettamisesta koituva hyöty ei vähene iänkään myötä vaan kannattaa vanhempanakin sekä pitkään jatkuneen tupakoinnin jälkeenkin.
Tupakan terveyshaitat
3.9 (50 arvostelua)
