Ikääntyvien ravitsemus
Julkaistu 30.05.2008

Iäkkäiden ravitsemusongelmat liittyvät usein liian vähäiseen proteiinin ja energian saantiin. Vaikka iän myötä energian tarve laskee, ravintoaineiden tarve säilyy lähes samana koko aikuisiän. Liikunnan vähentyessä elimistön lihasmassa vähenee ja ruokahaluttomuudesta johtuva liian niukka syöminen lisää lihasten käyttöä energiaksi. Toisaalta ylipainoisellakin voi olla huono ravitsemustila kun syöty ruoka sisältää niukasti ravintoaineita suhteessa energiamäärään.
Monet sairaudet vaikuttavat ikääntymisen ohella ruokahaluun, haju- ja makuaistiin. Ikääntyessä suun limakalvo ohenee ja syljen eritys vähenee, ja suuhun voi tulla haavoja. Suun tulehdukset ja huonosti istuvat proteesit vaikeuttavat kovien ruoka-aineiden syömistä. Myös
mahalaukun tyhjeneminen hidastuu, jolloin kylläisyydentunne lisääntyy ja näläntunne heikkenee. Suolistohormonien tasot muuttuvat, jolloin energiatasapainon säätely muuttuu.
Helsingin kaupungin teettämät tutkimukset ovat osoittaneet että kolmannes vanhainkodeissa asuvista ja yli puolet pitkäaikaisosastoilla olevista yli 65-vuotiaista oli virhe- tai aliravitsemustilassa.
Ikääntyvän ravitsemuksessa tulisi ottaa huomioon:
-
riittävä ravintoaineiden saanti, jota voi tarvittaessa lisätä täydennysravintovalmisteilla
-
erityisesti runsaasti proteiinia sisältävät valmisteet ovat parantaneet terveyttä, ikääntyville suositellaan 1-1,2 g proteiinia/vrk
-
sairauksien vaikutus ravitsemustilaan ja ruokahaluun
-
välipalojen tärkeys korostuu, koska ruokahalun laskun seurauksena ateriat ovat pieniä
-
ruoan houkuttelevuus (ulkonäkö, maustaminen) korostuu
-
syömiseen varataan riittävästi aikaa
Vähäinen liikunta, vähäkuituinen ruoka ja nesteiden juomattomuus (iän myötä janon tunne häviää) johtavat helposti ummetukseen. Myös perussairauksien hoitoon (esimerkiksi
Parkinsonin tauti ja
kodeiinipitoiset lääkkeet) käytettävät lääkkeet aiheuttavat ummetusta. Prebioottien käytön on todettu vähentävän
ummetusta.