Klinikkauutisia

5 myyttiä kehostasi joihin todennäköisesti uskot

Maailma ja suomalainen yhteiskunta ovat täynnä arkipäiväisiä ja luotettavia faktoja, jotka kaikki ovat kuulleet jo äideiltänsä ja opettajiltansa lapsuudessaan. Osa näistä on niin itsestään selviä että et tajua edes kyseenalaistaa niitä, vaikka muu tieto olisi tyystin ristiriidassa ”faktan” kanssa. Tohtori.fi listasi viisi yleistä myyttiä. 

1. Montako aistia sinulla on?

 Nopeasti! Suurin osa ihmisistä vastaa ajattelematta viisi. Kuulo, näkö, haju, tunto ja maku ovat klassiset aistit jotka määriteltiin jo antiikin Kreikassa. Mutta jos nykyajan tutkijoita kuuntelee, vastaus on jossain reilusti kymmenen tuolla puolen knoji.comin mukaan. Muutamia esimerkkejä ovat esimerkiksi ajan kulun aistiminen, lämpöaisti ja tasapainoaisti.

Aistien tarkka määrä ja se, mikä edes määritellään aistiksi, onkin ollut kiistojen kohteena tutkijoiden parissa viime vuosina.  

2. Sokerihumala

 Lähestulkoon kaikkia on varmasti äiti/mummu tai vastaava auktoriteetti joskus kieltänyt syömästä enää lisää karkkia. Syyksi on usein esitetty sokerihumalan estäminen. Myös yleinen selitys sille miksi pienet lapset hyppivät seinille ja riehuvat synttärijuhlien yhteydessä on sokerihumala. Levoton lapsi pitkällä matkalla? Liikaa karkkia.

 Ikävä kyllä tiede on riistänyt vanhemmilta hyvän tekosyyn, sillä sokerihumala on muutamankin tutkimuksen mukaan täysin myytti webmd.comin mukaan. Tutkijat ovatkin teoretisoineet että sokerihumalaharhan aiheuttaa yksinkertaisesti se, että vanhemmat olettavat lasten tulevan sokerihumalaan ja katsovat näin ollen ennakkoluuloisesti lasten toimintaa.

 Myytti on todennäköisesti syntynyt Feingoldin dieetistä, 70-luvulla julkaistusta suosituksesta jossa ehdotettiin makeutusaineiden rajoittamista hyperaktiivisuuden hoitoon. 

3. Alkoholi tuhoaa aivosoluja

 Jos sokerihumala onkin myytti, oikea humala ei sitä ole. Moni meistä on kuitenkin kuullut esimerkiksi koulun terveystiedon tunnilla tai huolestuneiden kansalaisten suusta faktana sen, että alkoholi tuhoaa aivosoluja. Joskus näkee jopa konkreettisia numeroita siitä kuinka monta aivosolua yksi pullo viinaa tuhoaa.

 Raittiusseurojen harmiksi ja alkoholinnautiskelijoiden iloksi tämäkin on vain myytti. Nykytutkimusten valossa on selvää että alkoholi kyllä vaikuttaa negtiivisesti aivojen toimintaan humalassa, mutta ei tuhoa sieltä mitään. Pitkät juomaputket voivat toki johtaa moniin hermostollisiin tauteihin, mutta moni tutkimus on osoittanut että kohtuullinen juominen on itse asiassa hyväksi Journal Of Geriatric Pscychiatryn mukaan.

4. Suurin osa ruumiin lämmöstä karkaa pään kautta

 Monet pitävät myös varmana tietona sitä että pää toimii kuin avonainen ovi saunassa. Siitä kuinka iso osa ruumiin lämmöstä karkaa pään kautta on monta versiota, mutta ainakin 80 % tuntuu olevan yleinen numero joka esitetään tämän väitteen yhteydessä.

 Tämä ei myöskään pidä laisinkaan paikkaansa, uutisoi The Guardian. pään kautta siirtyy kehosta ulos arviolta vain noin 10 % ruumiinlämmöstämme. Myytin alkuperä on huonosti tehdyissä Yhdysvaltain armeijan tutkimuksessa 50-luvulta jonka tulokset painettiin myöhemmin viralliseen selviytymisoppaaseen.

Se ei silti tarkoita että pakkaseen kannattaisi mennä ilman pipoa.

 5. Kylmä ja märkä aiheuttavat vilustumista

 Tämä on kenties yksi sitkeimmistä ja samalla typerimmistä myyteistä, jonka totuutta harva edes tajuaa alkaa kyseenalaistamaan, vaikka luultavasti kaikki suomalaiset tietävät että tauteja aiheuttavat bakteerit ja virukset, eivätkä suinkaan kelit.

 Miksi flunssa- ja nuhakaudet sitten ajoittuvat kylmille keleille? Vastauksena on todennäköisesti se, että huonolla säällä ihmiset pakkautuvat tiiviimmin yhteen sisätiloihin tietää about.com. Kukapa haluaisi mennä ulos lumimyrskyyn koska siellähän voi vaikka vilustua. Hieman ironisesti nuhan välttely voi siis jopa aiheuttaa nuhan.

Lue lisää:

10 myyttiä flunssasta

6 myyttiä alkoholista ja krapulasta

4 myyttiä osteoporoosista