Klinikkauutisia

Onko kamppailulajin harrastaminen turvallista?

Kamppailulajeista tulee asiaan perehtymättömille monesti mieleen rujot kukkakaalikorvat, poskelle pudonneet nenät ja katkenneet sääriluut, jopa kuolemaa likeltä käyneet tapaukset. Kynnys kyseisten lajien aloittamiseen on monesti juuri loukkaantumispelon takia korkea.

Mielikuvia ei yhtään kevennä mm. HS:n toukokuun alussa uutisoima tapaus uusiseelantilaisesta potkunyrkkeilijästä, joka elämänsä ensimmäisessä ammattitason ottelussaan tuli tyrmätyksi ja kuoli pian tämän jälkeen.

Tämän kaltaisten uutisten jälkeen moni miettii, onko kamppailulajin aloittamisessa mitään mieltä, jos palkintopokaalin sijaan hyllylle nostetaankin muistokuva vainajasta?

Rapatessa roiskuu

Vaikka kamppailulajien piiriin mahtuu vakavia loukkaantumisia ja jopa kuolemantapauksiakin, ovat kyseiset vammat ja tapaturmat silti marginaalissa. Kauhukertomuksista huolimatta kamppailulajien voidaan todeta olevan yhtä turvallisia harrastuksia kuten vaikkapa jalkapallo.

Tätä mieltä on vahvasti myös oululainen kilpatatameillakin käynyt mustan vyön judoka ja ammatiltaan lääkärinä toimiva Timo Autio.

- Varmasti joku on sitä mieltä, että kamppailulajit ovat turha riski harrastajalle, mutta jos pidetään huolta hyvästä opetuksesta ja ohjauksesta, lämmittelyistä ja venyttelyistä sekä huomioidaan kanssaharjoittelijoiden ikä, kunto, taitotaso ja voimaerot voidaan varsin turvallisesti harrastaa fyysisesti kehittävää ja vaativaa kamppailu-urheilua, hän toteaa.

Konkarijudokan mielipidettä kamppailulajien turvallisuudesta kannattaa kuunnella, sillä judo lajina käy hyvin vertailupohjaksi lajien vaarallisuuteen. Kyseinen laji on tunnetusti nopeatempoinen ja vaatii kilpatason harrastajalta verta ja kyyneliä rankkuutensa vuoksi. Pahin vamma jonka Autio on lajin parissa parissa nähnyt oli kyynärvarren molempien luiden samanaikainen murtuminen heitosta alas tullessa. Autio on itsekin kokenut muutamia ilkeitä loukkaantumisia judourallaan mutta toteaa, että pienimmistä vammoista ei pidetä kirjaa ja niistä selviää asenteella ja tarvittaessa pienellä levolla.

- Loukkaantumisia tapahtuu kilpaurheilussa ja kamppailu-urheilussa. Nilkkamurtuma ja polven sisäsivusiteen venähdys otteluharjoituksissa ovat olleet pahimmat loukkaantumiseni. Molemmilla kerroilla aktiivinen kuntoutus ja lepo riittivät hoidoksi. Molemmat vammat olisivat voineet syntyä sählykentällä tai jalkapallopelissä, Autio vertailee.

Oikea harjoittelu ja asiamukainen ohjaus avainasemassa

Syy kamppailulajien suurehkoihin loukkaantumistilastoihin johtuu lajien luonteesta. Kamppailu-urheiluun kuuluu kontakti ja kilpailuhenki, joten ei ole yllätys, että loukkaantumisia sattuu usein.

- Kamppailuhenkisyys tuo lajeille enemmän tai vähemmän tiedostettua yhteenkuuluvuutta ja samanhenkisyyttä. Uskon, että muidenkin kamppailulajien ohjaajat jakavat mielipiteitäni näissä asioissa, mustan vyön mestari toteaa.

Kamppailulajeihin liitetty vammojen vakavuus on sitä vastoin ehkä hieman suurenneltu aihe – samankaltaisia vammoja voi yhtä hyvin saada niin jääkiekossa kuin vaikka tenniskentälläkin.

Kamppailulajeja ei kannata jättää väliin ainakaan niiden hurjan luonteen ja loukkaantumisriskin vuoksi.

- Oikein harjoiteltuna ja asianmukaisesti ohjattuna kamppailulajeja uskaltaa kyllä harrastaa. Lisäksi kamppailulajit tuovat harrastajalleen tervettä varovaisuutta muutenkin kilpailuun ja harjoitteluun, joten loukkaantumiset harvenevat ajan myötä. Vammat ovat mm. minun kohdalla jäänet ajan saatossa vähäisiksi, Autio kertoo.

Lue lisää:

Kuinka voimakkaan iskun miehen luut kestävät?

Miksi urheilijan polvi loukkaantuu?

Kilpaurheilu